Tietoa kampanjasta
Demokratian kulmakiveä koetellaan – Mikä on kansalaisyhteiskunnan merkitys?
Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa valtiosta ja markkinoista erillistä toimintatilaa, jossa kansalaiset järjestävät toimintaa vapaaehtoisesti omista toiveistaan ja lähtökohdistaan. Vapaa kansalaisyhteiskunta on merkityksellinen, koska se edistää ihmisten hyvinvointia ja kouluttaa, tuo kansalaisten äänen kuuluviin ja luo mahdollisuuksia osallistua. Kansalaisyhteiskunta toimii myös vallan vahtikoirana ja muutosten ajurina. Vapaa ja avoin kansalaisyhteiskunta on elinehto demokratian toteutumiselle.
Nykyisessä monikriisien ajassa kansalaisyhteiskuntaa koetellaan ennennäkemättömällä tavalla. Tällä hetkellä maailman väestöstä vain reilu kolme prosenttia asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin, selviää CIVICUS-verkoston keräämistä tiedoista. Viime vuonna kansalaisyhteiskunta kohtasi globaalisti tarkasteltuna kasvavassa määrin esteitä, jotka vaikeuttivat sen olennaista tehtävää puolustaa ihmisoikeuksia ja tuoda kansan ääntä kuuluviin. Kansalaisvapauksia kavennettiin valtaosassa maailman maita: seitsemän kymmenestä maailman asukkaasta asuu maassa, jossa kansalaisyhteiskunta on suljettu tai tukahdutettu. Edelliseen vuoteen verrattuna luku kasvoi 1,5 prosenttiyksiköllä.
Toimi, koska voit -kampanja kertoo kansalaisaktivistien tarinoita ympäri maailmaa
Vaikeista ajoista huolimatta kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat onnistuneet muuttamaan monien elämää parempaan suuntaan. Sen luomaa toivoa tarvitaan myös jatkossa: vaikka maailman tila on tällä hetkellä synkkä, se olisi paljon pahempi ilman kansalaisyhteiskuntaa. Vapaa ja avoin kansalaisyhteiskunta on avainasemassa kriisien ratkaisemisessa.
Toimi, koska voit -kampanja nostaa esiin kansalaisvaikuttamisen merkitystä paremman tulevaisuuden rakentamisessa ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Kampanja muistuttaa, että kansalaisten toiminta on entistä rajoitetumpaa ympäri maailmaa ja vetoaa sen puolesta, että Suomi tukee kansalaisvaikuttajia paitsi kotimaassa, myös sen ulkopuolella.
Kampanja muistuttaa myös, että suomalainen kansalaisyhteiskunta ei ole turvassa globaalilta trendiltä, jossa kansalaisyhteiskunnan tilaa heikennetään. Meidän tulee tehdä aktiivisesti töitä sen puolustamiseksi myös Suomessa. Kampanja rohkaisee yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä jatkamaan demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimivan kansalaisyhteiskunnan tukemista siellä, missä toiminta on vaikeaa. Vaikuttamiseen tarvitaan lisäksi luotettavaa tietoa.
Kampanja esittelee eri puolilla maailmaa toimivia kansalaisvaikuttajia, jotka riskeistä huolimatta toimivat ihmisoikeuksien ja paremman tulevaisuuden puolesta ja saavat aikaan muutosta. Kansalaisvaikuttajat herättävät keskustelua yhteiskunnan epäkohdista ja järjestävät mielenosoituksia vähemmistöjen oikeuksien puolesta – muun muassa. Heidän tarinoitaan julkaistaan sosiaalisessa mediassa, ja he ovat myös suomalaisen median haastateltavissa. Kampanja käynnistyy keskiviikkona 17.9. ja päättyy Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta.
Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Abilis-säätiö, Diakonissalaitos, Fingo, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Siemenpuu-säätiö, Suomen Lähetysseura ja Taksvärkki, Kampanjaa koordinoi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.
Visuaalisen ilmeen ja elementit ovat toteuttaneet Inka Asikanius ja Savannah Vize.
Kansalaisyhteiskunnan tila heikkenee ympäri maailmaa – myös Suomessa
Kansalaisvapauksia kavennetaan valtaosassa maailman maita. Viime vuonna kansalaisyhteiskunta oli vakavien hyökkäysten kohteena 116:ssa 198 maasta ja alueesta. Tämä tarkoittaa, että miljardien ihmisten kansalaisvapauksia rajoitetaan – myös eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi rauhanomaisia mielenosoituksia on pyritty tukahduttamaan lainsäädäntöä tiukentamalla, aktivisteja kriminalisoimalla ja voimakeinoja lisäämällä.
Suomi kuuluu harvalukuiseen joukkoon maailman maita, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin. Kuitenkin viime vuosina myös Suomessa on kokemuksia kaventuneista mahdollisuuksista osallistua poliittisiin prosesseihin, kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuvasta järjestelmällisestä häirinnästä, läpinäkyvyyden heikkenemisestä ja kansalaisjärjestöjen rahoituksen kaventamisesta.
Moniin järjestöihin on kohdistettu tällä hallituskaudella isoja ja jopa koko toiminnan lakkauttavia rahoitusleikkauksia, vaikka esimerkiksi osa sosiaalipalveluista, globaalikasvatus, viestintä globaalikysymyksistä ja urheiluseurojen toiminta toteutetaan pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoisten voimin.
Myöskään kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet eivät ole toteutuneet yhtä demokraattisesti kuin aiemmin. Osa kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja heikoimmassa asemassa olevien asemaan vaikuttavista poliittisista prosesseista ovat olleet Orpon hallituskaudella läpinäkymättömämiä ja suljetumpia, eikä asiantuntijoidenkaan painavia näkemyksiä ole kuulemisista huolimatta asianmukaisesti huomioitu, kuten julkisuudessakin on usein tuotu esiin.
Kansalaisaktivismi kohtaa haasteita myös digimaailmassa, jossa niin ikään systemaattisesti rajoitetaan, häiritään ja jopa estetään kansalaisvaikuttamista. Myös Suomessa moni kokee verkossa häirintää tai väkivaltaa – naiset miehiä useammin.