Demokratian kulmakiveä koetellaan – Mikä on kansalaisyhteiskunnan merkitys?
Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa valtiosta ja markkinoista erillistä toimintatilaa, jossa kansalaiset järjestävät toimintaa vapaaehtoisesti omista toiveistaan ja lähtökohdistaan. Vapaa kansalaisyhteiskunta on merkityksellinen, koska se edistää ihmisten hyvinvointia ja kouluttaa, tuo kansalaisten äänen kuuluviin ja luo mahdollisuuksia osallistua. Kansalaisyhteiskunta toimii myös vallan vahtikoirana ja muutosten ajurina. Vapaa ja avoin kansalaisyhteiskunta on elinehto demokratian toteutumiselle.
Nykyisessä monikriisien ajassa kansalaisyhteiskuntaa koetellaan ennennäkemättömällä tavalla. Tällä hetkellä maailman väestöstä vain reilu kolme prosenttia asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin, selviää CIVICUS-verkoston keräämistä tiedoista. Kansalaisyhteiskunta kohtaa globaalisti tarkasteltuna kasvavassa määrin esteitä, jotka vaikeuttavat sen olennaista tehtävää puolustaa ihmisoikeuksia ja tuoda kansan ääntä kuuluviin.
Viime vuonna kansalaisyhteiskunta oli vakavien hyökkäysten kohteena 122:ssa 198 maasta ja alueesta. Tämä tarkoittaa, että miljardien ihmisten kansalaisvapauksia rajoitetaan – myös eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi rauhanomaisia mielenosoituksia on pyritty tukahduttamaan lainsäädäntöä tiukentamalla, aktivisteja kriminalisoimalla ja voimakeinoja lisäämällä.
Toimi, koska voit -kampanja kertoo kansalaisyhteiskunnan onnistumisista ympäri maailmaa
Vaikeista ajoista huolimatta kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat onnistuneet muuttamaan monien elämää parempaan suuntaan. Sen luomaa toivoa tarvitaan myös jatkossa: vaikka maailman tila on tällä hetkellä synkkä, se olisi paljon pahempi ilman kansalaisyhteiskuntaa. Vapaa ja avoin kansalaisyhteiskunta on avainasemassa kriisien ratkaisemisessa.
Toimi, koska voit -kampanja nostaa esiin kansalaisvaikuttamisen merkitystä paremman tulevaisuuden rakentamisessa ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Kampanja muistuttaa, että kansalaisten toiminta on entistä rajoitetumpaa ympäri maailmaa ja vetoaa sen puolesta, että Suomi tukee kansalaisvaikuttajia paitsi kotimaassa, myös sen ulkopuolella.
Kampanja muistuttaa myös, että suomalainen kansalaisyhteiskunta ei ole turvassa globaalilta trendiltä, jossa kansalaisyhteiskunnan tilaa heikennetään. Meidän tulee tehdä aktiivisesti töitä sen puolustamiseksi myös Suomessa. Kampanja rohkaisee yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä jatkamaan demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimivan kansalaisyhteiskunnan tukemista siellä, missä toiminta on vaikeaa. Vaikuttamiseen tarvitaan lisäksi luotettavaa tietoa.
Kampanja esittelee eri puolilla maailmaa toimivia kansalaisvaikuttajia ja järjestöjä, jotka riskeistä huolimatta toimivat ihmisoikeuksien ja paremman tulevaisuuden puolesta ja saavat aikaan muutosta. Kampanja käynnistyy tiistaina 15.9. kansainvälisenä demokratian päivän ja päättyy Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta.
Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Abilis-säätiö, Diakonissalaitos, Fingo, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Siemenpuu-säätiö, Suomen Lähetysseura ja Taksvärkki. Kampanjaa koordinoi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.
Visuaalisen ilmeen ja elementit on toteuttanut Savannah Vize.