Kuva: Jake Lyell / USAID

Kehitysyhteistyön tulokset

Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun vaikutuksia seurataan tarkkaan erilaisilla mittareilla. Tulokset kertovat, että kehitysrahoituksella on suuri merkitys maailman köyhimpien ihmisten elämässä – heidän, jotka kehitys uhkaa muuten jättää jälkeen.

Kehitysyhteistyö parantaa elämän edellytyksiä kaikkein köyhimmissä maissa. Vaikka järjestöjen, valtioiden ja kansalaisten tekemä kehitysyhteistyö ei yksinään poista köyhyyttä maailmasta, oikein toteutettuna se auttaa kehittyvien maiden ihmisiä parantamaan itse omaa elämäänsä ja muuttamaan yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi. Tästä kertovat myös järjestöjen vastikään raportoimat saavutukset, joihin voit tutustua Järjestöjen työn tuloksia -sivulla.

Kehitysyhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta seurataan tarkasti. Ulkoministeriö, kansainväliset tahot ja riippumattomat arvioijat tutkivat jatkuvasti, mihin kehitysyhteistyöhön ohjatut rahat menevät ja mitä niillä saadaan aikaan.  

Monia tuloksia on suhteellisen helppo mitata, kuten puhdasta vettä saavien kyläläisten tai koulua käyvien tyttöjen määrää. Osa vaikutuksista taas liittyy rakenteisiin, kuten demokratian ja hyvän hallinnon edistämiseen, jolloin niitä pitää arvioida epäsuorasti monipuolisten mittareiden kautta. Esimerkiksi YK:n Agenda 2030:n päätavoitteita varten on valittu 232 indikaattoria, joilla tuloksia mitataan.

Tarkkaan mitatut tulokset todistavat sitä, kuinka merkittävää kehitysyhteistyö on ollut köyhimmässä ja heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.

Esimerkkejä kansainvälisen kehitysyhteistyön saavutuksista

Äärimmäinen köyhyys on puolittunut.  

Kun vielä vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli 1,9 miljardia ihmistä, vuoden 2018 heitä oli noin 634 miljoonaa maailman väestöstä. Hyvä kehitys kääntyi laskuun vuonna 2020, kun koronapandemian myötä köyhyydessä elävien määrä nousi kasvuun ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Kehitysyhteistyön lisäksi köyhyyttä ovat vähentäneet myös muut tekijät, esimerkiksi Aasian vahva talouskasvu.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä puolet elävät vain viidessä maassa: Bangladeshissa, Etiopiassa, Intiassa, Nigeriassa ja Kongossa.

Lapsikuolleisuus on vähentynyt alle puoleen.  

Alle viisivuotiaiden kuolemat ovat laskeneet 90 kuolemasta 37 kuolemaan jokaista 1000 syntyvää lasta kohden vuosien 1990 ja 2020 välillä.  

Raskauden ja synnytyksen komplikaatioihin kuolee vähemmän ihmisiä.  

Äitiyskuolleisuus väheni 38 prosenttia vuosien 2000 ja 2017 välillä. Etelä-Aasiassa äitiyskuolleisuus väheni samana aikana 60 prosenttia ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähes 40 prosenttia.

HIV-tartuntojen määrä on laskenut merkittävästi.  

Uusia HIV-tartuntoja oli lähes 50 prosenttia vähemmän vuonna 2019 kuin vuonna 2000. HIV:n etenemistä ehkäisevän antiretroviraalilääkityksen saatavuudessa on otettu hurjia harppauksia eteenpäin: UNAIDSin mukaan vuonna 2000 hoitoa sai vain 800 000 ihmistä, vuonna 2014 jo 13,6 miljoonaa ihmistä ja vuonna 2020 26 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.

Humanitaarisella avulla on tuettu ihmisiä konfliktien keskellä, esimerkiksi Syyrian sodassa

Vuonna 2022 Syyriassa humanitaarisella avulla tavoitettiin noin 4.7 miljoonaa ihmistä joka kuukausi.  Ruoka-apua sai eri muodoissa 4,49 miljoonaa ihmistä, 11,36 miljoonaa ihmistä sai terveyspalveluita, miljoona ihmistä saivat vesi- ja sanitaatiopalveluita ja yli miljoona lasta pääsi kouluun.   

Yhä useampi lapsi pääsee kouluun.  

100 miljoonaa lasta ei käynyt koulua vuonna 1990, mutta vuonna 2015 luku oli enää 57 miljoonaa. Tänä aikana perusopetukseen osallistuvien lasten osuus nousi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 52 prosentista 80 prosenttiin.

Sukupuolierot peruskoulutuksessa ovat tasoittuneet.  

Vuonna 1990 Etelä-Aasiassa jokaista sataa poikaa kohden 74 tyttöä aloitti koulunkäynnin, mutta vuonna 2015 sataa poikaa kohden oli jo 103 tyttöä.

Suomalainen kehitysyhteistyö toimii   

Ulkoministeriön tuore Kehityspolitiikan tulosraportti 2022 (pdf) esittelee, mitä konkreettisia muutoksia Suomen rahoittamalla kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan viime vuosina. Tekemällä kahdenvälistä yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa, rahoittamalla kansalaisjärjestöjen ja YK-järjestöjen toimintaa, tukemalla kestävää yritystoimintaa sekä osallistumalla monenkeskiseen yhteistyöhön Suomi on tukenut tärkeiden kehitystavoitteiden saavuttamista. Edistystä on tapahtunut esimerkiksi naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluissa, koulutuksessa, vesihuollossa ja sanitaatiossa sekä vammaisten asemassa.

Riippumattomat asiantuntijat arvioivat kehitysevaluoinnin vuosiraporteissa, että Suomen tekemä kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista ja tuottanut tavoiteltuja tuloksia. Saavutukset ovat vastanneet edunsaajien ja kumppanimaiden tarpeita sekä Suomen kehityspoliittisia painotuksia.

Parhaita tuloksia saavutetaan maissa, joissa kehitysyhteistyö on pitkäaikaista ja resurssit ovat riittävät. Suomi on esimerkiksi tehnyt Nepalin kanssa kehitysyhteistyötä 1980-luvulta lähtien. Suomen tuella on sekä laajasti edistetty tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia että tuettu muun muassa metsätalouden sekä vesi- ja sanitaatiopalveluiden parantamista. Prioriteetit ovat olleet linjassa maan kehityssuunnitelman kanssa, ja Nepal onkin itse rahoittanut suuren osan yhteisistä ohjelmista. Monen toimijan yhteisten ponnistusten tuloksena Nepal on nousemassa vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta alemman keskitulotason maaksi.

Suomi osallistuu myös kriisialueilla elävien ihmisten tukemiseen humanitaarisella avulla, jonka tarve on nyt ennätysmäisen suuri. Ulkoministeriö myöntää rahoitusta YK-järjestöille, kansainväliselle Punaiselle Ristille ja suomalaisille avustusjärjestöille, jotka vievät avun perille sitä tarvitseville. Esimerkiksi Suomen tukema Maailman Ruokaohjelma WFP jakoi Afganistanissa ruoka-apua 15 miljoonalle ihmiselle vuoden 2021 loppuun mennessä – maan peruspalvelujärjestelmä lähes romahti Talebanin noustua valtaan.  Tuen piiriin kuuluivat muun muassa 1,4 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta ja 700 000 imettävää äitiä.

Esimerkkejä Suomen kehitysyhteistyön saavutuksista

Nuoret saavat laadukasta seksuaalikasvatusta

92,2 miljoonaa nuorta sai laadukasta seksuaalikasvatusta Suomen kumppanilta International Planned Federation IPFF:lta – järjestö tarjoaa nuorisoystävällisiä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita erityisesti Afrikan maiden vaikeasti saavutettavilla alueilla. Lisäksi suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat muun muassa parantaneet maksuttomien kuukautissuojien saatavuutta ja lisänneet kuukautisterveystietoutta Nepalissa.

Yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun

Aikaisempaa useampi tyttö käy peruskoulun loppuun Suomen kumppanimaissa. Esimerkiksi Nepalissa luku on noussut vuoden 50 prosentista (vuosi 2010) 73,5 prosenttiin (vuosi 2020). Kehitys on ollut myönteistä myös muun muassa Etiopiassa, Myanmarissa ja Mosambikissa. Koulutus avaa mahdollisuuksia ammattiin, vähentää lapsiavioliittoja ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Ruokaturvan ja ravitsemuksen kohentamista

Suomi tukee ruokaturvaa ja ravitsemusta pääasiassa monenkeskisten järjestöjen kautta. Esimerkiksi Suomen tukema Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD on parantanut pienviljelijöiden kestävää maataloutta ja markkinoille pääsyä – tämä on vahvistanut 128 miljoonan ihmisen ruokaturvaa vuonna 2020. Lisäksi kahdenvälisellä yhteistyöllä ja kansalaisjärjestöjen hankkeilla on parannettu noin 578 000 ihmisen ruokaturvaa ja elinkeinomahdollisuuksia.

Suomen tuella rakennettu puoli miljoonaa käymälää

1,5 miljoonaa ihmistä pääsi Suomen tuella vesihuollon piiriin Etiopian ja Nepalin maaseuduilla vuosina 2019–2021. Tämän lisäksi noin puoli miljoonaa ihmistä rakensi Suomen tuella itselleen käymälän. Myös 700 kouluun ja terveyskeskukseen rakennettiin vesihuoltoa ja käymälöitä.

Lapsille opetusta ja opettajille koulutusta

780 000 lasta ja nuorta ovat saaneet esi- ja perusopetusta Suomen tukemien kansalaisjärjestöjen ja niiden kumppanien toiminnan myötä. Lisäksi Suomen tukemien kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen hankkeissa on koulutettu 25 400 opettajaa vuosina 2019–2021: osaaville ja koulutetuille opettajille on suuri tarve matalan tulotason maissa. Suomi on tukenut opettajien koulutusta lisäksi muun muassa YK-järjestöjen kautta.

Parantuneet sää- ja ilmastopalvelut auttavat satoja miljoonia ihmisiä

Suomi tukee kehittyviä maita vahvistamaan sää-, ilmasto- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitos on tukenut yhteensä 48 hydrometeorologian laitoksen tai muun organisaation kapasiteettia 12 maassa vuosina 2019–2021. Yhteistyön lopputuloksena 500 miljoonaa ihmistä hyötyvät välillisesti parantuneista sää- ja ilmastopalveluista sekä ennakkovaroitusjärjestelmistä.

Suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyö on korvaamatonta

Suomalaisjärjestöt tekevät merkityksellistä kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa ja vaikuttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinoloihin. Ulkoministeriön riippumattomissa evaluaatioissa on todettu, että järjestöjen työ on kustannustehokasta, hyvin kohdennettua ja korvaamatonta.

Kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason työ on erityisen tärkeää. Järjestöt ovat saaneet kiitosta siitä, että ne pystyvät toimimaan monilla haastavilla, syrjäisillä ja haurailla alueilla, joihin kehitysyhteistyö ei muuten ulotu. Järjestöjen työ tavoittaa myös haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden oikeuksia ei välttämättä tunnusteta ja joiden tukeminen muilla tavoilla on hankalaa.  

Järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö toimii parhaiten, kun se perustuu pitkäaikaiseen ja tasavertaiseen yhteistyöhön paikallisen järjestön kanssa. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä on pystytty saavuttamaan suuriakin muutoksia: esimerkiksi parantamaan kansallista lainsäädäntöä, nostamaan tulo- ja työllisyystasoa sekä tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Esimerkkejä suomalaisjärjestöjen saavutuksista

Kirkon Ulkomaanapu tukee koulunkäyntiä

132 562 oppilasta pääsi jatkamaan koulunkäyntiään Ugandassa pandemia-aikana Kirkon Ulkomaanavun tuella. Toiminnan myötä oppiminen jatkui koulusuluista huolimatta. Oppilaat osallistuivat etäopetukseen radion välityksellä omista kodeistaan. Oppilaat saivat myös etäopiskelumateriaaleja ja yhteisöihin perustettiin oppimiskeskuksia.

Solidaarisuus jakoi tietoa tyttöjen silpomisen lopettamiseksi

Solidaarisuuden kautta tieto silpomisperinteen vaaroista tavoitti 41 400 ihmistä Keniassa ja Somalimaassa ohjelmakaudella 2018–2021. Muun muassa pienten lasten vanhemmille välitettiin tietoa, jotta he ymmärtävät silpomisen terveysriskit ja säästäisivät tyttönsä silpomiselta. Solidaarisuus kumppaneineen lanseerasi myös vuonna 2020 Keniassa turvaleirit, joita on järjestetty tähän päivään mennessä kuusi kertaa ja joilla yli 500 tyttöä on päässyt turvaan silpomiselta.

Reilu kauppa ry vahvistaa viljelijöiden ja työntekijöiden asemaa 

Reilun kaupan kehitysyhteistyöohjelma tavoitti vuosina 2018–2021 suorasti tai epäsuorasti lähes 280 000 ihmistä Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ohjelmassa muun muassa tuettiin pienviljelijöitä ottamaan käyttöön ympäristöä säästäviä viljelykeinoja. Hankkeissa on koulutettu myös ammattiliittoja, jotta työntekijöiden oikeuksia voidaan viedä eteenpäin.

Vikes vahvistaa vapaan journalismin tilaa

Viestintään erikoistunut säätiö kouluttaa kumppaniensa kanssa satoja toimittajia eri maissa. Koulutusten teemoina ovat muun muassa tasa-arvo, turvallisuus, sananvapaus, journalistiset taidot, ammattietiikka ja työntekijöiden oikeudet.  Pyrkimyksenä on parantaa journalismin laatua ja turvata kansalaisten oikeutta luotettavan tiedon saantiin. 

SASK tukee työelämän ihmisoikeuksien toteutumista

SASK vahvistaa työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa eri puolilla maailmaa ja kampanjoi työntekijöiden oikeuksien puolesta. Esimerkiksi Filippiineillä on laadittu ammattiliittojen vaikuttamistyön tuloksena kaksi lakia, jotka parantavat terveysoloja. Äitiysloma on nyt 105 palkallista päivää, kun se aiemmin oli Aasian lyhyin: vain 60 vuorokautta. Toinen laki ulottaa valtion sairausvakuutusjärjestelmän koskemaan jokaista kansalaista. Monissa muissakin maissa ihmisten toimeentulo on parantunut ja köyhyys vähentynyt parantuneiden palkkojen ja kattavamman sosiaaliturvan ansiosta.

African Caren tukemalla klinikalla vuosittain yli 1 000 turvallista synnytystä

African Caren tukemalla synnytysklinikalla Somaliassa suoritettiin 1 339 turvallista synnytystä ja tuhansia raskausajan seurantakäyntejä vuonna 2022. Lisäksi klinikalla hoidettiin 21 347 muuta potilasta. Klinikalla autetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia vähävaraisia ihmisiä. Apu on erityisen kriittistä maassa, jossa synnytyskuolleisuus on maailman korkeimpia. Toiminnan puitteissa koulutetaan myös kyläkätilöitä sekä yhteisöissä työskenteleviä terveysneuvojia.

Ruokaturvaa ja tietoisuutta omista oikeuksista

Suomen Lähetysseura vahvisti 132 000 ihmisen ruokaturvaa esimerkiksi ilmastokestävillä maatalouden tuotantomenetelmillä.

Lisäksi Lähetysseuran tuella 50 000 naisen ja tytön tietoisuus omista oikeuksistaan kasvoi. Tämä tarkoittaa, että he pystyvät paremmin hakemaan apua esim. perheväkivaltatilanteissa. He pystyvät myös vaatimaan muun muassa maanomistusoikeuksia tai oikeutta käydä koulua.

Myös yli 550 000 yhteisöjen jäsenen tietoisuus vammaisten ihmisten oikeuksista kasvoi. Kun ihmiset tietävät vammaisten henkilöiden oikeuksista, vammaisten syrjintä vähenee ja heidän mahdollisuutensa koulutukseen, toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen paranee.

Lisää tietoa kehitysyhteistyön tuloksista

Voit lukea suomalaisten järjestöjen työn tuloksista verkkosivuiltamme.

 Kehityspolitiikan tulosraportti 2022 (pdf) on ulkoministeriön raportti Suomen kehitysyhteistyön saavutuksista vuosina 2019-2021. Raporttiin voi tutustua myös Kehityspolitiikan tulosraportti 2022  -sivustolla.

Openaid.fi-verkkosivusto on ulkoministeriön tietopankki kehitysyhteistyöstä. Palvelu kertoo, mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty.

Tutustu myös yleisimpiin myytteihin kehitysyhteistyöstäCSO1-synteesiraportti (pdf), CSO2-synteesiraportti (pdf) ja CSO3-synteesiraportti (pdf) muodostavat ulkoministeriön kolmiosaisen arvioinnin, jossa tutkittiin ohjelmatukea saavien järjestöjen toimintaa. Raportit julkaistiin vuosina 2016 ja 2017.

Aikaisempia evaluaatioita on mahdollista tarkastella ulkoministeriön sivuilla.