Euroseteleistä kasvaa vihreitä kasveja
Kuva: iStock

Euroopan unioni tavoittelee reilumpaa taloutta: Näistä aloitteista jokaisen olisi hyvä tietää

Onko Euroopan unionin taloudesta tulossa reilumpaa ja kestävämpää? Parhaimmillaan kyllä. Vireillä olevat aloitteet raivaavat tietä yhteisötaloudelle ja yritysvastuulle. Panemalla aloitteet kunnianhimoisesti toimeen EU voi osoittaa olevansa halukas muutokseen, kirjoittaa Fingon kestävän talouden asiantuntija Elina Mikola.

Euroopan unionissa tapahtuu nyt talouden saralla monenlaista. Talouden ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on nostettu vahvasti agendalle Euroopan komission toimesta. Näyttää siltä, että ainakin tavoitteiden tasolla nykyinen komissio on edeltäjiään sitoutuneempi uudistamaan unionin taloutta vähemmän ympäristöä kuormittavaksi sekä edistämään reilumpaa ja ekologisesti kestävämpää yritystoimintaa.

Toki on tarpeen muistaa, että matkalla on vielä monta mutkaa ennen kuin poliittiset tavoitteet ja periaatteet on pantu käytäntöön. Silti seuraavat EU:ssa vireillä olevat aloitteet ovat sellaisia, joista jokaisen olisi hyvä tietää.

Yhteisötalous: Voitot yhteiseen hyvään


Yksi komission aloitteista on EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelma, joka julkaistaan tämän vuoden lopussa. Toimintaohjelman tavoitteena on lisätä sosiaalisia investointeja sekä tukea yhteisötalouden toimijoita ja yhteiskunnallisia yrityksiä, jotta ne kehittyisivät, skaalautuisivat, tekisivät innovaatioita ja loisivat työpaikkoja.

Termi yhteisötalous viittaa yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen yritystoimintaan, kuten osuuskuntiin ja sosiaalisiin yrityksiin. Yhteisötalouden liiketoimintamalleissa olennaista on investoida suurin osa voitoista takaisin organisaatioon tai yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Yhteisötalouden organisaatioita on Euroopan unionissa arvioilta noin 2,8 miljoonaa ja ne työllistävät miltei 14 miljoonaa henkilöä.

Nyt eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORDissa odotetaan mielenkiinnolla, ulottuuko EU:n yhteisötalouden toimintaohjelma ulko- ja kehityspolitiikkaan vai keskittyykö se yhteiskunnallisten yritysten tukemiseen vain EU:n jäsenmaissa. Mikäli suunnitelma yltää ulkosuhteisiin, sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös kehitysmaiden paikallisen yhteisötalouden vahvistamiseen.

CONCORDin, Fair Trade Advocacy Officen ja Cooperatives Europen yhteinen raportti osoittaa, että vaikka kestävien ja inklusiivisten liiketoimintamallien lukuisat hyödyt ovat tiedossa, ne kohtaavat usein haasteita. Kestävillä ja inklusiivisilla liiketoimintamalleilla tarkoitetaan esimerkiksi osuuskuntia ja sosiaalisia sekä reilun kaupan yrityksiä, joita voiton maksimoinnin sijaan ohjaavat sosiaaliset ja/tai ekologiset tavoitteet ja periaatteet ja jotka pyrkivät saamaan paikalliset yhteisöt mukaan arvoketjuun tuottajina tai työntekijöinä. Kehitysmaissa ne tarjoavat työpaikkoja erityisesti naisille ja nuorille, ja niillä on todettu olevan runsaasti myönteisiä vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin.

Kestävien ja inklusiivisten liiketoimintamallien haasteet liittyvät tyypillisimmin paikalliseen lainsäädäntöön ja rahoituksen saatavuuteen. Jotta EU voisi edistää kestävää yhteisötaloutta myös globaalilla tasolla, EU:n kehitys-, kauppa- ja investointipolitiikassa täytyisi huomioida kestävät ja inklusiiviset yritykset nykyistä paremmin.

Valtavirran yritykset kestävämmälle polulle

Komissio on myös tehnyt esitykset yritysten kestävästä hallinnoinnista ja yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Esitykset pyrkivät ohjaamaan niin sanottuja valtavirran yrityksiä kestävämmälle polulle. Euroopan komission odotetaan julkaisevan lainsäädäntöesityksensä syksyllä, mutta julkinen kuuleminen aloitteista järjestettiin jo alkuvuodesta. Fingon vastaus kuulemiseen löytyy täältä.

EU-tason huolellisuusvelvoite velvoittaisi yritykset ihmisoikeusvaikutusten ja riskien kartoittamiseen niiden omassa toiminnassa ja arvoketjuissa. Tällöin yritysten tulisi lopettaa haitallinen toiminta ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi maksaa korvauksia henkilöille ja yhteisöille, joita niiden toiminta on vahingoittanut.
Euroopan parlamentti toivoo komissiolta esitystä sitovasta yritysvastuusääntelystä. Parlamentti hyväksyi maalliskuussa mietinnön, jossa se peräänkuuluttaa kattavaa yritysvastuusääntelyä.

Lakiesitys yritysten kestävästä hallinnoinnista sisältää esityksiä koskien yritysten johdon tehtävää ja velvollisuuksia sekä sidosryhmien osallistamista. Lain myötä yritysten johdon yhtiöoikeudellinen tehtävä määriteltäisiin uudelleen siten, että sen tulisi päätöksenteossaan ottaa huomioon sidosryhmien pitkän aikavälin etu. Tämä olisi radikaali muutos nykytilanteeseen, jossa yritysten johdon pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että yritys tuottaa omistajille ja sijoittajille voittoa.

Käytännössä uudistus tarkoittaisi sitä, että osakkeenomistajien lisäksi yritysten johdon tulisi kuulla ja huomioida päätöstensä vaikutuksia esimerkiksi yrityksen työntekijöiden näkökulmasta. Se, että pelkän kvartaalien tarkastelun sijaan tavoiteltaisiin pitkän aikavälin etua, toisi kestävän kehityksen periaatteen yritystoiminnan ytimeen – siis sen, etteivät nykyiset toimet saa vaarantaa tulevien sukupolvien hyvinvointia.

Komission varsinaista esitystä yritysvastuuta ja yritysten kestävää hallinnointia koskevan sääntelyn osalta saadaan odottaa vielä kesän yli, samoin yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa. On syytä toivoa, että ne hyväksytään ja toimeenpannaan kunnianhimoisella tavalla. Näin Euroopan unioni voi todella osoittaa haluavansa rakentaa reilumpaa ja kestävämpää talousjärjestelmää.

,

Lisätiedot aiheesta

  • Asiantuntija, kestävä talous Elina Mikola

    Seuraan Fingossa talouden kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä teemoja sekä koordinoin Fingon Reilu Siirtymä työryhmää sekä Ruokaturva ja toimeentulo työryhmää. Toimin myös eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin Sustainable Economy -työryhmän puheenjohtajana.