Suomessa vapaus perustaa yhdistyksiä ja kokoontua on niin arkipäiväistä, että tuntuu vaikealta edes kuvitella tilannetta, jossa nämä perusvapaudet olisi uhattuina. Maailmalta — myös Euroopasta — kuitenkin kuuluu taajaan huolta siitä, että hallitukset suhtautuvat yhä vihamielisemmin siihen, että ihmisjoukot kerääntyvät yhteen jonkin asian ympärille.
YK reagoi koventuvaan ilmapiiriin viime vuonna muun muassa perustamalla kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoijan pestin.
”Kokoontumisvapauden tilanne maailmalla ei ole mairitteleva”, sanoo ensi viikolla Suomeen saapuva erityisraportoija Maina Kiai.
”Arabikevät väläytteli toivoa siitä, että kokoontumisvapauden kautta kansalaiset voisivat ilmaista tyytymättömyyttään hallitusten toimiin”, muistelee Ghanasta sähköpostilla tavoitettu Kiai. ”Ehkä juuri tästä syystä hallitukset ovat vastanneet mielenosoituksiin hyvin kovakätisesti ja usein väkivaltaisesti.”
Kiain mukaan nämä hallitukset — viime aikoina esimerkiksi Libyassa ja Syyriassa — ovat tunteneet olonsa uhatuiksi ja kokeneet, että mielenosoitukset rapauttavat hallituksen valtaa.
”He koettavat pönkittää valtaansa estämällä ihmisten vapaudet kokoontua rauhanomaisesti, mikä on sitten ironista kyllä johtanut väkivaltaisiin mielenilmauksiin.”
Hallitusten keinot estää näiden perusoikeuksien toteutumista eivät rajoitu vain mielenosoitusten tukahduttamiseen. Kiain mukaan lainsäädännöllä ja loputtomalla lupabyrokratialla estetään ja hankaloitetaan niin kokoontumisia kuin kansalaisliikkeiden luomista ja näiden toimintaa. Erityisesti rahoituksen vastaanottaminen ulkomailta on tehty laittomaksi monessa maassa.
”Tämä kehitys ei rajoitu tiettyihin alueisiin maailmassa, vaan trendit vaikuttavat niin Pohjoisessa kuin Etelässäkin, rikkaissa sekä köyhissä maissa.”
Hyviä ja huonoja uutisia
Reilun vuoden verran YK:n erityisraportoijana toiminut Maina Kiai on kokenut muutamia rohkaisevakin esimerkkejä: Georgiassa saatiin päivitettyä joulukuussa esitelty uusi kansalaisjärjestölaki, joka olisi kahlinnut järjestöjen toimintaa. Kambodzhassa vastaavaa lakia saatiin lykättyä, ja Kiain kotimaan Kenian uusi perustuslaki on entistä joustavampi kokoontumisvapauden suhteen.
Heikompina esimerkkeinä Kiai mainitsee malesialaisjärjestö Suaramia vastaan nostetut oikeusjutut sen jälkeen, kun tämä oli paljastanut korruptiota Malesian ja Ranskan välisissä sukellusvenekaupoissa, sekä Venäjällä vastikään laaditun lain, jonka mukaan ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen on käytännössä rekisteröidyttävä ”vakoojiksi”.
Etiopian aiemmin aktiivinen ihmisoikeussektori on kutistunut, ja maan järjestöjen parissa vallitsee pelon ilmapiiri.
”Suomikin voisi pitää kovempaa ääntä”
”Kansainvälisen yhteisön tulisi johdonmukaisesti vastustaa näiden oikeuksien rajoittamista riippumatta siitä, missä niitä rajoitetaan”, Kiai sanoo.
”Suomen ja sen liittolaismaiden tulisi yhdessä lähestyä maita, jotka näitä oikeuksia rikkovat ja varmistaa, etteivät niiden omat kehityspolitiikat hyväksy sortavia ja epädemokraattisia toimia yhteistyömaissa. Kehitys ilman demokratiaa on ohutta, ja kansalaisyhteiskunnan huomioon ottava ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitysyhteistyössä on korvaamatonta.”
Käytännössä Maina Kiai toivoo, että Suomi pitäisi kokoontumis- ja yhdistymisvapautta esillä esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvoston prosesseissa ja painostaisi maita kutsumaan ihmisoikeusraportoijan vierailulle. Kiai on pyytänyt kutsua 41 maahan, joista vain kahdeksan on toivottanut hänet tervetulleiksi. Vastausta hän odottelee esimerkiksi Chilestä, Egyptistä, Etiopiasta, Filippiineiltä Kiinasta, Kuubasta ja Thaimaasta.
Maina Kiai on pääpuhuja Kepan kehityspoliittisessa päivässä 10. lokakuuta.
Erityisraportoijan sivut YK:n ihmisoikeusneuvoston sivustolla.