”Jos Xayaburin pato rakennetaan Laosiin, se vaikuttaa suuresti Vietnamin maa- ja kalatalouteen”, maan apulaisympäristöministeri Nguyen Thai Lai sanoi Vietnamin kansallisen Mekong-komitean kokouksessa kuluneella viikolla. ”Kansainvälinen yhteisö ja useimmat tiedemiehet jakavat näkemyksen, että patojen rakentaminen Mekongin pääuomaan ei ole suositeltavaa”, Truoi Tre -lehti siteerasi apulaisministeriä.
Ennen komitean kokousta järjestetyissä kolmessa kansalaiskuulemisessa Vietnamin kansalaisjärjestöt ja paikallisyhteisöt saivat omat kriittiset äänensä esiin. Varsinkin Mekongin suistossa Canthossa järjestetty tilaisuus oli tunnelmaltaan kiihkeä, sillä patojen vaikutukset veden ja sedimenttien virtaamaan vähentäisivät kalakantoja ja suistomaan viljavuutta sekä altistaisivat alueen suolaantumisen vaikutuksille.
Vietnamin hallituksen virallinen kanta on kääntymässä patohankkeita vastaan, kertoo vastikään Vietnamissa vieraillut toimittaja ja dokumenttiohjaaja Tom Fawthrop. ”Kansalaiskuulemisista ja kansallisen Mekong-komitean kokouksesta viesti menee pääministerille asti. On ihme, jos pääministeri ottaa asiaan eri kannan kuin virka- ja tiedemiehet. Mekongin suisto on äärimmäisen tärkeä koko Vietnamin talouden kannalta.”
Fawthrop on huomannut myös suuren muutoksen maan lehdistössä. ”Ennen tiukasti sensuroidut lehdet kirjoittavat nyt hyvin vapaasti patoihin liittyvistä ongelmista. Ihmisten tietoisuus ympäristökysymyksistä on lisääntynyt merkittävästi.”
Päätös Xayaburin padosta lähikuukausina
Kansalaiskuulemiset liittyvät Mekongin jokikomission puoli vuotta kestävään konsultaatioprosessiin, joka alkoi viime syyskuussa Laosin hallituksen ilmoitettua, että se haluaa maan luoteiskulmalle suunnitellun Xayaburin padon rakenteille. Padon rakentaisi thaimaalainen rakennusfirma Ch Karnchang ja sen rahoittajina olisivat Thaimaan suurimmat liikepankit. Pääosa sähköstä myytäisiin Thaimaan kulutusta varten.
Kansalaiskuulemisia on järjestetty myös Kambodzhassa ja Thaimaassa, mutta ei Laosissa. Laosin hallitus vetoaa siihen, että padon lähistön ihmisiä on kuultu jo patohankkeen ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä. Ympäristönvaikutusraporttia ei kuitenkaan olla julkaistu.
Vuonna 1995 allekirjoitetun Mekong-sopimuksen mukaan pääuoman patohankkeet tarvitsevat neljän maan yksimielisen päätöksen. Yhdelläkään maalla ei ole veto-oikeutta, mutta toisaalta yksikään maa ei saisi aiheuttaa vakavaa haittaa naapurimaiden kansallisille eduille. Xayaburin hankkeen kohtalo selvinnee maalis- ja huhtikuussa pidettävissä jokikomission välittämissä neuvotteluissa.
Xayaburin hanke nähdään Mekongin kohtalonkysymyksenä, sillä myönteinen rakentamispäätös voi sysätä muut alajuoksun kymmenen patohanketta liikkeelle. Patojen yhteisvaikutus merkitsee kalatutkijoiden mukaan romahdusta joen kalastolle, joka on merkittävä ravinnon ja tulonlähde kymmenille miljoonille ihmisille.
Maanjäristys Xayaburin alueella lisäsi huolta
Xayaburin patoa vastustava kansalaisliike sai uutta puhtia 23. helmikuuta, jolloin suunnitellun padon alueella tapahtui voimakkuudeltaan 4,6 Richter-yksikön maanjäristys. Alueen läpi kulkee yksi Indokiinan mannerlaatan aktiivisista siirroslinjoista. Thaimaalaisten seismologien mukaan viiden Richterin järistys tapahtuu alueella keskimäärin joka seitsemäs vuosi ja suurin mahdollinen järistys voisi olla voimakkuudeltaan 7,2 Richteriä.
International Rivers -järjestön mukaan patoaltaiden suuri vesimassa aiheuttaa painetta kallioperän siirroslinjoissa ja nopeat paineen muutokset, kuten patoaltaan täyttäminen tai tyhjennys, voivat laukaista maanjäristyksen. Vuonna 2008 Kiinan Sichuanissa yli 70 000 kuolouhria vaatineen järistyksen uskotaan aiheutuneen läheisen Zipingpun patoaltaan täyttämisestä.
Thaimaalaisen Terra-järjestön Premrudee Daoroung kertoo, että vaikka Xayaburin alue on varsin harvaan asuttua, suurjäristys voi aiheuttaa mittavaa tuhoa. ”Jos pato murtuu tai vesi joudutaan juoksuttamaan nopeasti pois, alajuoksulla tulvii. Kuka ottaa vastuun, jos ihmiset ja asumukset huuhtoutuvat tulvaveden mukaan?”