Euroopan unionin veroasioista vastaava komissaari Algirdas Semeta toivoo, että riittävä määrä maita haluaa mukaan rahoitusmarkkinaveroon ennen 9. lokakuuta järjestettävää EU:n valtionvarainministerien kokousta. Suomenkin hallitus pohtii kantaansa paraikaa.
Vähimmäismäärä, jolla niin sanotun laajennetun yhteistyön periaatteen mukaisesti vero voidaan ottaa käyttöön, on yhdeksän EU-maata. Nyt mukaan ovat jo ilmoittautuneet Saksa, Ranska ja Itävalta, ja Semeta odottaa Belgian positiivista kirjettä mahdollisesti vielä tänään.
Suomen-vierailullaan Semeta tapasi Jutta Urpilaisen (sd.), joka suhtautui veroon komissaarin mukaan hyvin positiivisesti, mutta Suomen hallituksen lopullista kantaa Semeta ei uskaltanut arvailla. Pääministeripuolue kokoomus suhtautuu rahoitusmarkkinaveroon epäillen.
”Pankit liioittelevat”
OP-Pohjola ja Sampo Pankki ovat uhanneet siirtää rahoitusmarkkinatoimintansa pois Suomesta, jos Suomi ottaa veron käyttöön. Se olisi Semetan mukaan turhaa, sillä veromallissa olevan kotipaikkaperiaatteen mukaan sillä ei verolta välty.
”Vero on suunniteltu niin, että on mahdotonta siirtää toimintoja kolmansiin maihin vain veroa välttääkseen, sillä koko asiakaskunnan pitäisi muuttaa pankin mukana”, Semeta sanoi Helsingissä 2. lokakuuta.
Muutenkin uhkakuvat vaikuttivat verokomissaarista liioitelluilta, kun tarkastelee jo rahoitusmarkkinoita verottavia maita.
”Esimerkiksi Ranska otti käyttöön tällaisen veron elokuun alussa, emmekä ole nähneet mitään dramaattisia muutoksia markkinoilla”, Semeta sanoi.
Finanssimarkkinoilla on jo olemassa erilaisia maksuja, ja Semetan mukaan nyt esitetty rahoitusmarkkinavero olisi hyvin pieni osa näitä maksuja: osakkeiden ja joukkolainojen myynnistä ja ostosta perittäisiin 0,1 prosentin vero ja johdannaisten myynnistä ja ostosta 0,01 prosentin vero.
Tavoitteena edelleen globaali vero
Euroopan unioni luopui kesällä haaveesta saada aikaan koko unionin laajuinen rahoitusmarkkinavero. Se kuitenkin edelleen siintelee komissaarin silmissä.
”Uskon, että jos saamme aikaan veron pienemmällä maajoukolla, se voi osoittaa, että vero toimii ja että skeptikkojen huolille ei ole lujaa pohjaa. Se voi avata tietä rakentavalle debatille niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti”, Semeta sanoi.
”Jokaisella maalla on väliä, ja toivomme niin monta maata mukaan kuin mahdollista. Suomi voisi mukaan lähtemällä toimia Pohjoismaiden johtajana, sillä kaikki maat täälläpäin eivät ole vielä muodostaneet kantaansa.”
Rahoitusmarkkinaveron tuotoista tai kohdentamisesta ei tällä hetkellä ole hyvää arviota, sillä osallistuvien maiden joukko on toistaiseksi arvoitus. Semetan mukaan osa tuotoista käytettäisiin Euroopan unionin budjetin rahoittamiseen, ja samaan aikaan jäsenmaiden maksutaakka kevenisi.
”EU-budjettia käytetään moneen tärkeään hankkeeseen, ja merkittävä osa menee myös kehitysyhteistyöhön”, Semeta muistutti.
”Ja jos me onnistumme tulevaisuudessa laajentamaan tätä maiden joukkoa, tietenkin myös tulot kasvavat entisestään. Se mahdollistaa myös sen, että rahaa kehitystarpeisiinkin voidaan laittaa enemmän.”
Kepan tiedote: Avoin kirje komissaari Šemetalle: Rahoitusmarkkinaveroa tarvitaan nyt
Kolumni: Pankkien uhkailu maanpaosta on kiukuttelua
Kansainväliset verot Kepan sivujen teemaosiossa