Therese Mabulayi Kamalebo osallistui julkistamistilaisuuteen etäyhteydellä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Työssään Actions Solidaires Amka Mlemavu -vammaisjärjestön toiminnanjohtajana hän on huomannut, kuinka ilmastonmuutos paljastaa vammaisten naisten haavoittuvan yhteiskunnallisen aseman, ja siksi naiset pitäisi tuoda päätöksenteon ytimeen.

Vammaisinkluusio osaksi Suomen kansainvälistä ilmastopolitiikkaa!

Vammaisinkluusion poliittinen vahvistaminen tapahtuisi luontevasti osana Suomen ilmastoulkopolitiikan ja -rahoituksen uudistamista, kirjoittavat Niko Humalisto ja Lilja Österman Suomen Lähetysseurasta.

Teksti: Niko Humalisto, Lilja Österman

Kuinka kehitysyhteistyötoimijat ja Suomen valtio voisivat turvata vammaisinkluusion toteutumisen ilmastokriisissä? Tästä keskusteltiin 5.5. järjestetyssä Embodied Inequalities in Disability and Development – tiedekirjan julkistamistilaisuudessa.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen on ratifioinut 182 maata. Kuitenkin sen tunnetuin periaate, ”ei mitään meistä ilman meitä”, on pitkälti sivuutettu kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Vammaisia henkilöitä ei ole osallistettu niihin päätöksiin ja toimiin, joilla ilmastokriisi pyritään estämään. Erityisen huolestuttavaa on ilmastonmuutoksen sopeutuminen. Tarve sopeutumistoimille on suuri lämpötilan noustessa vääjäämättömästi yli 1,5 asteen 2030-luvulla.

On tunnettua, että vammaiset henkilöt ovat erityisen alttiita joutumaan uhreiksi katastrofeissa ja kriiseissä. Syyt eivät liity pelkästään heidän fyysisiin haasteisiinsa, vaan myös rakenteelliseen, poliittiseen ja taloudelliseen syrjintään.

Vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen asema on usein heikko ja kapasiteetit sopeutua ovat rajatut. Siksi keskustelu vammaisten henkilöiden haavoittuvuudesta tai kyvyistä tulee liittää osaksi kamppailua yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat köyhissä valtioissa, joissa on vähän taloudellisia resursseja vammaisten ihmisoikeuksien turvaamiseen kriisissä. Myös näiden valtioiden instituutiot voivat olla heikkoja.

Kirjan julkistamistilaisuudessa luvattiin vahvistaa yhteistyötä akatemian, järjestöjen ja hallinnon välillä vammaisinkluusion vahvistamiseksi. (Kuvassa vasemmalta: Abilis-säätiön Amu Urhonen, vammaisasioiden suurlähettiläs Petri Puhakka, Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui ja ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg.)

Siksi erityisiä toimia tarvitaan kipeästi vammaisten henkilöiden tietotaidon tuomiseksi osaksi ilmastonmuutoksen torjumista, jotta varmistetaan heidän osallisuutensa ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa. Vammaisinkluusion aseman poliittinen vahvistaminen tapahtuisi luontevasti osana Suomen ilmastoulkopolitiikan ja –rahoituksen uudistamista.

Lisäksi Suomen keskeinen rooli adaptaatiorahoituksen Champions-ryhmässä avaa foorumin, joka edistää vammaisten henkilöiden oikeutta kehitykseen ilmastokriisissä kansainvälisesti.

Tilaisuuden voi katsoa kokonaisuudessaan täällä.

Kirjoittajat:

Niko Humalisto, johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura

Lilja Österman, vammaisten henkilöiden oikeuksien asiantuntija, Suomen Lähetysseura