Kansainvälinen tiimi kokoaa palapeliä
Kestävän kehityksen edistämisessä tarvitaan yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja.

Uudet kansalaistaidot kestävän kehityksen ytimessä

YK:n kestävän kehityksen vuosittainen seurantakokous (High-Level Political Forum on Sustainable Development) starttasi tiistaina 6.7. Heti avajaispäivänä Bridge 47 -verkoston yhdessä Slovakian kanssa järjestämä sivutapahtuma kokosi yhteen satakunta osallistujaa eri puolilta maailmaa. Tapahtumassa keskusteltiin globaalin kansalaiskasvatuksen merkityksestä COVID-19-pandemian jälkeisessä maailmassa. Osallistujien viesti maailmalle oli yksimielinen: kestävän kehityksen edistämisessä tarvittavia tietoja ja taitoja on tarjottava jokaiselle esikoululaisesta ikäihmisiin. Oppimista tapahtuu paitsi virallisella koulupolulla myös elinikäisesti ihmisten arjessa.

Kuva: iStock: Prostock-Studio

Koulutus on yksi COVID-19-pandemiassa jatkuvasti otsikoihin nousevista teemoista. Etäopiskelun haasteet ovat herättäneet voimakasta keskustelua vauraissa länsimaissa, mutta koko maailman mittakaavassa yhä useampi lapsi ja nuori on pudonnut pandemian myötä kokonaan pois koulutuksen piiristä. Unicefin arvion mukaan heitä on jo yli 168 miljoonaa. Lisäksi monien koulu keskeytyy toistuvasti esimerkiksi levottomuuksien tai luonnonmullistusten vuoksi.

”Koulutus on avain kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja vahvin investointi, jonka voimme tehdä tulevaisuuteen”, painotti Slovakian opetusministeriön valtiosihteeri Ľudovít Paulis. ”Jos koulutukseen ei investoida, palautumista ei tapahdu. Talous ja ihmisten hyvinvointi eivät lähde nousuun.”

Maailmankansalainen on aktiivinen toimija

Myös koulutuksen itsessään on uudistuttava. Globaalien haasteiden ratkaiseminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen vaatii ihmisiltä 2000-luvun kansalaistaitoja. Esimerkkeinä näistä Ban Ki-moon Centre for Global Citizens -järjestön toiminnanjohtaja Monika Froehler nosti esiin kriittisen ajattelukyvyn, viestinnän, tiimien rakentamisen ja luovuuden hyödyntämisen.

Tereza Čajkova British Columbia -yliopistosta muistutti myös oppijoiden toimintamahdollisuuksien tukemisesta kestävän kehityksen edistämisessä. Kyse ei siis ole ainoastaan tiedon välittämisestä, myös totuttuja opetustapoja on pakko muuttaa.

Shermaine Barrett, Jamaikan yliopiston professori ja globaalin aikuiskasvatusjärjestön, ICAEn edustaja Karibialta, painotti vuorovaikutukseen ja maailmankansalaisuuteen perustuvan ajattelutavan merkitystä: ”Tarvitsemme yhteisesti jaettuja ajatuksia, arvoja ja asenteita. Uutta kulttuuria, mikä pohjautuu oikeudenmukaisuuteen ja kunnioitukseen kaikkien ihmisten välillä.”

Werner Mauc, UNESCOn elinikäisen oppimisen instituutista ja Slovakian UNESCO-suurlähettiläs Anna Plassat Muriňová nostivat esiin myös epävarmuuden sietokyvyn tärkeänä tekijänä erityisesti aikuiskoulutuksen parissa. ”Vaikeuksista huolimatta tarvitsemme positiivista asennetta. Elämänmuutoksiin on totuttava ja sopeuduttava. On tärkeää, että ihmiset rohkaistuvat toimimaan paikallisella tasolla, Muriňová sanoi. ”On kyse siitä, miten voin osallistua omassa lähipiirissäni ja toimia aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena globaalissa yhteisössä”, Mauch jatkoi.

Pilviä taivaalla

Maailmankansalaisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen yksilötasolla ja yhteisöissä ei suinkaan ole itsestään selvää. Keskustelijat muistuttivat, että maailma on monimutkainen ja tällä hetkellä hyvin jakautunut. Samalla lailla ajattelevien siilot ovat todellisuutta, eivätkä kaikki halua tulla tavoitetuiksi edistämään kestävää kehitystä. ”Oleellista on löytää keinoja tavoittaa myös näitä ihmisiä”, Werner Mauch huomautti.

Myös poliittinen sitoutuminen nousi vahvasti esiin keskustelussa. Sitä tarvitaan, jotta kestäviä rakenteellisia muutoksia saadaan aikaan. ”Joka tapauksessa muutos lähtee aina yksilöistä. Myös hallitukset ovat ihmisten yhteenliittymiä, Shermaine Barret muistutti.

Lisälukemista:
Mission4point7.org
Bridge47.org