Palestiinalaisalueelle tulevista tuontituotteista 39 prosenttia kirjataan Israelin tuottamiksi huolimatta siitä, mistä ne tulevat. Verot näistä tuotteista kerätään Israelissa eikä niitä siirretä palestiinalaishallinnolle, selviää YK:n Kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin tuoreesta tutkimuksesta.Verotuloja menetetään myös salakuljetuksen takia. Palestiinalaishallinto ei pysty hallitsemaan alueen rajoja, mikä tekee salakuljetuksesta helppoa. Israelista Palestiinaan salakuljetettavien tuotteiden arvon arvioidaan olevan noin 25–35 prosenttia Palestiinan koko tuonnista.Tuoreen tutkimuksen mukaan Palestiina menettää verotulojaan vuosittain 306 miljoonaa dollarin eli vajaan 250 miljoonan euron edestä. Kokonaisuudessaan menetetty summa vastaa noin 3,6 prosenttia Palestiinan bruttokansantuotteesta.Epäedullinen sopimus rajoittaa PalestiinaaTutkimuksen mukaan veromenetykset johtuvat Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä solmitusta taloudellisia suhteita koskeva sopimuksesta, Pariisin protokollasta. Pariisin protokolla määrittää palestiinalaishallinnon ja Israelin välisiä kauppasuhteita, kaupankäyntiä sekä verotusta.Pariisin protokollasta päätettiin vuonna 1994, ja nykyisessä tilanteessa se rajoittaa UNCTADin mukaan Palestiinan toimintaa liikaa.Tutkimus ehdottaa korjauksia tilanteeseen. Palestiinalaishallinnolla tulisi esimerkiksi olla oikeus Israelista tai Israelin kautta sen alueelle tuotavien tuotteiden tietoihin. Palestiinan olisi saatava myös käydä kauppaa vapaasti myös muiden kanssa.Verotulojen menetys ylläpitää UNCTADin mukaan Palestiinan taloudellista haurautta ja heikentää sen mahdollisuuksia taloussuunnitteluun. Ilman veromenetyksiä Palestiinan bruttokansantuote voisi nousta neljällä prosenttiyksiköllä, ja se voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa vuodessa.Palestinian Fiscal Revenue Leakage to Israel under the Paris Protocol on Economic Relations (pdf)
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
