”Pääsanomamme päättäjille on se, että vaikka vakavien globaalien tautien – aidsin, malarian ja tuberkuloosin – vähentämisessä on edistytty, ei se tarkoita, että ne voitaisiin jatkossa jättää vähemmälle huomiolle. Jos niin tehdään, iskevät taudit takaisin”, toteaa globaalin terveyden professori Theo Vos The Guardianissa.Vos oli mukana kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka tutki hiviä, tuberkuloosia ja malariaa 188 maassa vuosina 1990–2013. Tutkimusraportti julkaistiin lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä viime viikolla.Keskeinen tulos on Vosin mukaan se, että kaikkien kolmen taudin osalta kehitys on ollut suotuisa, ja sairastuneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2000.Vuosituhattavoitteilla merkittävä vaikutusSuuri kiitos edistysaskelista kuuluu Vosin mukaan YK:ssa sovituille vuosituhattavoitteille, joiden yksi päämäärä on ollut hivin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu. Esimerkiksi tuberkuloosikuolemat on saatu puolitettua vuoden 1990 määrästä: nykyään tautiin kuolee vuosittain noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Hivin suhteen suurin edistysaskel on ollut antiretroviraalisen lääkityksen yleistyminen, joka on osoittautunut huomattavasti tehokkaammaksi keinoksi hallita epidemiaa kuin ihmisten käytökseen puuttuminen. Tehokkaiden lääkkeiden arvioidaan tuoneen hiv-potilaille 19 miljoonaa vuotta lisää elinaikaa vuodesta 1996 lähtien.Tosin samaan aikaan 101 maassa, joista 74 on kehitysmaita, hiv-tartunnat ovat edelleen kasvussa.Taistelussa malariaa vastaan hyönteismyrkyllä käsitellyt verkot ovat erittäin tärkeitä, mutta Vosin mielestä ehkä vieläkin merkittävämpää on ollut paikallisesti tehokkaiden hoitojen löytyminen.Tuberkuloosin suhteen uusia hoitomuotoja ei ole juuri tullut, mutta hoidon laatu on parantunut.”Tuberkuloosiin kaivataan kipeästi myös uusia lääkkeitä: samat lääkkeet ovat olleet käytössä 30-40 vuotta, ja ihmisten vastustuskyky niitä vastaan kasvaa koko ajan”, Vos toteaa.Mukaan myös uusiin kehitystavoitteisiinSuurin yllätys tutkimuksessa oli se, että aidsepidemian laajuus globaalisti olisi YK:n alaisen Unaidsin arvioita jopa noin 25 prosenttia pienempi.”Tajusimme, että aiemmat arviot hivistä perustuivat epävarmoihin oletuksiin riskiryhmiin kuuluvista ihmisistä ja heidän käytöksestään. Tajusimme myös sen, että olimme aliarvioineet ajan, joka kuluu tartunnan ja kuoleman välillä ilman hiv-lääkitystä”, Vos kertoo.Viime vuonna todettiin 1,8 miljoonaa uutta hiv-tartuntaa, ja hiv-kuolemia oli 1,3 miljoonaa. Tartuntoja todettiin eniten vuonna 1997, jolloin tapauksia oli 2,8 miljoonaa, ja kuolemien osalta synkin vuosi oli 2005, jolloin todettiin 1,7 miljoonaa kuolemantapausta.Malarian suhteen arvioita tarkistettiin toiseen suuntaan: uuden tutkimuksen mukaan tautiin kuolee maailmanlaajuisesti enemmän ihmisiä kuin Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut. WHO:n mukaan malariaan kuoli vuonna 2013 noin 630 000 ihmistä, uuden tutkimuksen mukaan noin 855 000.”Malaria on vaikea tauti mitattavaksi. Suurin osa kuolemista tapahtuu Afrikassa, jossa ei ole riittävän pitäviä rekistereitä kuolinsyistä. Ja vaikka rekisteri olisikin olemassa, malariaa voi olla hankala diagnosoida. Maissa, joissa malariakuolleisuus on korkeinta – Nigeriassa, Mosambikissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Intiassa – luotetaan usein niin sanottuun suulliseen ruumiinavaukseen eli kysytään perheenjäseniltä kuolintapaa”, Vos kertoo.Vosin mukaan tautien vastaisessa taistelussa saatu menestys johtuu kestävästä ja pitkäaikaisesta panostuksesta – ja siksi tautien kitkeminen on saatava mukaan myös uusiin, vuoden 2015 jälkeisiin kehitystavoitteisiin. Uuden tuberkuloosilääkkeen lisäksi rahaa tarvitaan esimerkiksi malarian diagnosoinnin parantamiseen sekä malaria- ja hiv-rokotteen kehittämiseen. The Guardian: ’HIV global death estimates are wrong’The Lancet: Global, regional, and national incidence and mortality for HIV, tuberculosis, and malaria during 1990—2013
Tutkimus: Hiv-kuolleisuus on arvioitua pienempi, malariakuolleisuus suurempi
Tuoreen suurtutkimuksen perusteella hivin, malarian ja tuberkuloosin vastaisessa työssä on saatu edistysaskelia, mutta tautien kitkeminen on otettava mukaan myös vuoden 2015 jälkeisiin kehitystavoitteisiin, The Guardian kirjoittaa.
Teksti: Sanna Jäppinen Kuva: Paula Bronstein