Turvapaikanhakijat 44 teollisuusmaahan vuosina 2001-2010. Kuva: Turvapaikanhakijat 44 teollisuusmaahan vuosina 2001-2010.

Turvapaikanhakijoiden määrä lähes puoliintunut vuosikymmenessä

Yhä harvempi hakee turvapaikkaa länsimaista, selviää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tuoreesta raportista. Samaan aikaan köyhien maiden sisäinen siirtolaisuus lisääntyy.

Teksti: Esa Salminen

Vuonna 2010 teollisuusmaista turvapaikkaa haki 358 800 ihmistä, selviää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n 28. maaliskuuta julkaisemasta raportista. Se tarkoittaa viiden prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna, ja luku on neljänneksi alhaisin vuosikymmeneen. Vuonna 2001 hakijoita oli melkein kaksin verroin: 620 000.
Eurooppaan pyrkijöitä oli keskimäärin vähemmän kuin ennen, mutta alueelliset erot ovat suuria. Eteläisessä Euroopassa, kuten Maltalla, Italiassa ja Kreikassa lasku oli yli kolmanneksen, kun taas Saksaan, Ruotsiin, Tanskaan ja Turkkiin hakijoiden määrät nousivat.
Pohjoismaissa Tanskaan ja Ruotsiin pyrkijöiden määrän ”vastapainoksi” Norjaan ja Suomeen pyrkijöiden määrät ovat romahtaneet: Suomesta turvapaikkaa haki 32 prosenttia vähemmän väkeä kuin vuotta aiemmin, Norjasta jopa 42 prosenttia vähemmän.
Kärjessä Yhdysvallat, toisella puolella Serbia
Viisi suurinta turvapaikanhakijoiden vastaanottajamaata ovat Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Ruotsi ja Kanada. Suurin lähtömaa on Serbia, mukaan lukien Kosovo, joka nousi kuudennelta sijalta ensimmäiseksi vuodessa. UNHCR:n mukaan tämä johtuu etupäässä siitä, että joulukuusta 2009 lähtien Serbiasta ja Kosovosta on päässyt ilman viisumia Euroopan unioniin.
Serbia jätti listauksessa taakseen Afganistanin, josta lähti turvapaikanhakijoita yhdeksän prosenttia vuotta 2009 vähemmän. Kiina nousi kolmanneksi — lähinnä siksi, että lähtijämäärät Irakista ja Somaliasta laskivat.
UNHCR:n johtaja António Guterresin mukaan on tutkittava, johtuuko turvapaikanhakijoiden määrän lasku siitä, että lähtömaiden olot ovat parantuneet, vai tiukemmista maahantulosäännöistä vastaanottajapäässä.
Guterresin mukaan lukuja on syytä tarkastella Norsunluurannikon ja Libyan hätätilojen valossa.
”Kaiken kaikkiaan kehitysmaat kantavat edelleen leijonanosan pakolaisten vastaanottamisessa”, hän sanoo UNHCR:n tiedotteessa. ”Monista haasteistaan riippumatta maat kuten Liberia, Tunisia ja Egypti ovat pitäneet rajansa auki hädänalaisille. Toivon kaikkien maiden tukevan näitä maita.”
Sisäinen pakolaisuus kasvaa — paitsi Afrikassa
Suuri syy pakolaisten hakeutumiselle teollisuusmaihin lienee rikkaiden maiden tiukentuneessa siirtolaispolitiikassa: pakolaisia maailmassa riittää, vaikkei heitä länsimaihin paljoa tulekaan. Viime viikolla Internal Displacement Monitoring Centre -järjestö julkaisi raportin, jonka mukaan maiden sisäinen pakolaisuus konfliktien tähden on selvässä nousussa.
Raportin mukaan väkivaltaa tai konflikteja maiden sisällä paenneiden määrä nousi viime vuonna 27,5 miljoonaan. Se on suurin luku kymmeneen vuoteen, ja melkein kolme miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin — ja noin 77-kertaisesti siihen nähden, mitä teollisuusmaihin yhteensä viime vuonna hakeutui.
Suurimmat sisäisten pakolaisten virrat ovat Kolumbiassa, Sudanissa, Kongossa, Somaliassa ja Pakistanissa. Lähi-idässä sisäisten pakolaisten määrä on liki kolminkertaistunut vuosikymmenessä.
Afrikka on mantereista ainoa, jossa sisäisten pakolaisten määrä viime vuonna väheni, ja on vähentynyt jo useana vuonna peräkkäin. Afrikassa toki on edelleen 40 prosenttia kaikista maailman sisäisistä pakolaisista, mutta ongelmat ovat hyvin keskittyneet: 70 prosenttia Afrikan sisäisistä pakolaisista on Sudanissa, itäisessä Kongossa ja Somaliassa.

UNHCR: Asylum-seeker numbers nearly halved in last decade
ReliefWeb: Global internal displacement highest in a decade – report