Tilintarkastus: Lainat diktatuureihin ja korruption keskelle eivät läpäisisi nykyseulaa

Norjan hallitus teki syksyllä 2012 historiaa, kun se päätti teetättää ensimmäisenä rikkaana velkojamaana riippumattoman erityistilintarkastuksen kehitysmaille myöntämistään veloista. Tarkastuksen toteuttajaksi valikoitui tilintarkastusyhtiö Deloitte, joka sai raporttinsa valmiiksi viime viikon lopulla.Nyt valmistunut erityistilintarkastus on kansainvälisesti ensimmäinen laatuaan. Aiemmin velkojen tarkistuksia on tehty vain velallismaissa.Selvityksen mukaan Norjan menneet lainat ovat pääosin olleet sen aikaisten kansallisten ohjeiden mukaisia. Joitain poikkeamia löytyi, mutta ne eivät Deloiten konsulttien mukaan olleet merkittäviä.Norjan myöntämät vientiluotot ja kahdenväliset valtiolliset velat vastasivat muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta myöntöhetken OECD:n ja kansallisia ohjeita. Moni menneistä lainoista ei kuitenkaan läpäisisi viime vuonna valmistuneiden YK:n vastuullisen lainaamisen periaatteiden seulaa.Myös lainanantajalla on vastuutaDeloitte kiinnitti erityishuomiota Indonesiaan, Myanmariin, Pakistaniin ja Zimbabween myönnettyihin lainoihin. Esimerkiksi Indonesiassa lainapäätös oltiin tehty ilman kunnollista arviota hankkeiden menestymismahdollisuuksista. Zimbabwessa laina myönnettiin vaikka lainan saanut yhtiö oli mittavan korruptioskandaalin keskellä.Virheitäkin on tehty. Nyt valmistuneen velkaselvityksen taustalla on Norjan hallituksen vuonna 2006 tekemän päätös peruuttaa 1970-luvun telakkateollisuuden vientilainoista syntyneitä kehitysmaavelkoja. Velat myönnettiin ilman vaadittuja tuotto- ja tarveselvityksiä.Norja loi päätöksellään kansainväliseen velkapolitiikkaan uuden ennakkotapauksen: myös velkojilla voidaan olettaa olevan vastuuta epäonnistuneesta lainanannosta. Velkaongelmaa seuraavat järjestöt toivoivat Norjan ryhdikkyyden innostavan muita valtioita vastaaviin toimiin, mutta niitä ei toistaiseksi ole nähty.Norjalaiset kehitysjärjestöt kiinnittivät jo vuonna 2009 huomiota Deloiten selvityksessä mainittuihin Indonesian lainoihin. SLUG- ja NFID-järjestöjen arvio lainojen oikeutuksesta oli huomattavasti Deloittea kriittisempi.”Hankkeita ei käynnistetty paikallisista tarpeista lähtien eikä niitä sisällytetty maan kehityssuunnitelmaan vaikka OECD:n kestävän lainanannon periaatteet vaativat tätä”, SLUG toteaa äskettäin julkaisemassa raportissaan ”Exportable: How to make the Norwegian Debt Audit Transferable to other countries”.Taustalla vastuullisen lainaamisen säännötNyt valmistuneen selvityksen julkilausuttuja tavoitteita oli vastuullisempien kansainvälisten lainaustapojen edistäminen, osaamisen tuottaminen vastaavien selvitysten laatimiseksi tulevaisuudessa, ja kokemusten hankkiminen YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin vuonna 2012 julkaisemista vastuullisen lainaamisen periaatteista.YK:n periaatteiden mukaan lainanantajien tulisi varmistua siitä, että velallismaan edustajat haluavat ottaa lainan maan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.Neuvottelujen kaikilla osapuolilla pitää olla käytössään riittävät tiedot neuvottelujen pohjaksi. Lainanantajan tulee varmistaa, että neuvottelijoilla on laillinen oikeutus allekirjoittaa lainasopimus. Velkojamaan tulee myös tehdä selvitys siitä, onko neuvoteltavan lainan takaisin maksamiseen realistisia edellytyksiä, tai onko lainalla rahoitettava hanke toteutuskelpoinen.Lisäksi lainanantajien on noudatettava YK:n mahdollisia sanktioita, jos YK on tällaisia määrännyt. Jos velat päätetään ajaa velkasovitteluun, on kaikkien osapuolten toimittava yhteistyöhaluisesti velkajärjestelyn toteuttamiseksi.Monet edellä mainitut periaatteet voivat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä. Näin ei kuitenkaan ole ollut – etenkin 1970- ja 1980-luvuilla moni velka myönnettiin diktatuureihin joilla ei ollut aikomustakaan käyttää rahoja kansalaisten hyväksi. Moni lainapäätös on myös tehty hätäisesti vientiteollisuuden edistämiseksi tai osana kylmän sodan valtapolitiikkaa.YK:n periaatteiden ovat rikkaista maista allekirjoittaneet toistaiseksi vain Italia, Norja ja Saksa. Lisäksi allekirjoittajia ovat Argentiina, Brasilia ja kahdeksan pienempää maata. Suomi ei siis ole lähtenyt mukaan.Myös rikkaiden maiden yhteistyöjärjestöllä OECD:llä ja eräillä muilla kansainvälisillä järjestöillä on omia periaatteitaan vastuullisesta lainanannosta. OECD:n vuonna 2008 julkaistut kestävän lainaamisen ja velanoton periaatteet koskevat vientiluottoja ja ovat hyvin ympäripyöreät YK:n listaukseen verrattuna.Velkaselvitykset herättävät kasvavaa kiinnostustaEcuador on tähän mennessä ainut maa, joka on tehnyt laajan valtiollisen tilintarkastuksen ottamilleen veloille. Se päätyi vuoden 2006 tilintarkastuksen jälkeen mitätöimään osan yksityisiltä sijoittajilta ottamastaan velasta, sillä näiden velkojen katsottiin olevan epäoikeutettuja.Euroopassa irlantilaiset kansalaisjärjestöt tilasivat erityistilintarkastuksen Irlannin veloista. Kreikassa suunnitellaan samaa, ja Argentiinassa on tehty kansalaisvetoinen velkaselvitys. Tähän mennessä selvityksiä on siis tehty ainoastaan velallismaissa.Norja on aiemminkin tehnyt aktiivista työtä nostaakseen kehitysmaavelkoja kansainvälisen politiikan kysymykseksi. Vuonna 2006 se mitätöi maan telakkateollisuuden tukemiseksi myönnettyjä velkoja, kun kansalaisjärjestöt nostivat näiden lainojen ongelmat esiin.Suomi ei ole myöntänyt kahdenvälisiä valtiollisia velkoja 1980-luvun jälkeen. Yritysten vientiluottoja sen sijaan myönnetään Finnveran kautta. Näistä voi tulla valtiollista velkaa, jos yritysten tuotteita ostava maa ei selviydy velanhoitokuluistaan.