Suurten järjestöjen apu avoimempaa kuin valtioilla

Kehitysavun avoimuutta ajava Publish What You Fund -verkosto julkaisi tuoreimman avun avoimuuden indeksin 24. lokakuuta. Ykkössija indeksissä menee ensimäistä kertaa Yhdysvaltoihin, kun George W. Bushin aloitteesta vuonna 2004 perustettu apuviranomainen Millennium Challenge Corporation nousee listan kärkeen 89 prosentin avoimuudella.Yli 80 prosentin avoimuuteen yltävät myös terveysjärjestö GAVI Alliance, Brittien kehitysyhteistyöviranomainen DfID ja YK:n kehitysohjelma UNDP. Avunantajien keskimääräinen tulos on vain 32,6 prosenttia, ja perää pitää Kiina 2,2 prosentin avoimuudella. Keskimäärin suuret, monenkeskiset rahoittajat pärjäävät yksittäisiä maita paremmin, Publish What You Fund toteaa.Tiedon avoimuus auttaa ihmisiä, kansalaisjärjestöjä ja viranomaisia seuraamaan, mihin kehitysyhteistyörahoja käytetään.Avun avoimuuden mittaamisessa käytetään paitsi sitä, että maat julkaisevat tietonsa mahdollisimman täydellisesti kansainvälisessä International Aid Transparency Initiative (IATI) -järjestelmässä, myös sitä, että tiedot julkaistaan muodossa, jota on helppo käyttää. On esimerkiksi parempi julkaista tiedot pdf-tiedostoina kuin jättää ne kokonaan julkaisematta. Vielä parempi olisi kuitenkin julkaista tietoa sellaisessa muodossa, jota tietokoneiden avulla on helppoa analysoida ja vertailla.Suomi takaisin heikkojen joukkoonEU-maat pärjäävät heikosti avun avoimuudessa. Vain Britannia, Hollanti, Ruotsi, Saksa ja Tanska saavat hyvät pisteet kautta linjan. Suomea kehuttiin viime vuonna ulkoministeriön parantuneesta avoimuudesta, ja Suomi nousi tuolloin kohtuullisesti avointen joukkoon. Tänä vuonna Suomi on pudonnut takaisin avoimuudeltaan heikkojen kategoriaan.Suomen vastavalittu kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) on toistuvasti korostanut avoimuuden merkitystä kehitysyhteistyössä.Suomen tämän vuoden tulos on selvästi alle keskiarvon: avoimuusaste on vain 23 prosenttia. Suurin ongelma näyttää olevan, että vaikka Suomi on alkanut julkistaa tietoja IATI-järjestelmässä, eivät tiedot ole riittävän ajantasaisia. Suomi päivittää tietonsa vain vuosittain ja vain jo tapahtuneista rahansiirroista. Kiitosta Suomi saa siitä, että se julkaisee hankedokumenttinsa verkossa selkeästi paremmin kuin avunantajat keskimäärin.Tänä vuonna kiitosta avoimuuden lisäämisestä niittävät muun muassa Euroopan komissio, Afrikan kehityspankki, Saksa, Yhdysvallat ja Unicef. Ne ovat julkaisseet yhä enemmän tietoa konekielisissä XML- tai CSV-muodoissa.Aid Transparency IndexKepa.fi: Haavisto: Avoimuuden avulla poliittista tukea kehitysyhteistyölle