Afrikkalaissiirtolaisia Teneriffan edustalla.
Kehitykseen sitoutumisen indeksi suosittaa Kuva: Kehitykseen sitoutumisen indeksi suosittaa

Suomi putosi ykkössijalta: Sitoutuminen kehitykseen silti hyvällä tasolla

Kehitykseen sitoutumisen indeksi kehuu Suomen kehitysyhteistyön käytäntöjä ja avoimuutta, mutta etenkin maahanmuuttopolitiikassa olisi petrattavaa.

Teksti: Mimosa Hedberg Kuva: A. Rodriguez

Centre for Global Development -ajatushautomo on julkaissut tällä viikolla jokavuotisen kehitykseen sitoutumisen indeksinsä. Se mittaa maailman 27 rikkaimman maan sitoutumista kehitykseen tarkastelemalla niiden toimintaa, joka vaikuttaa suoraan maailman köyhimpien valtioiden ihmisiin.

Suomi on pudonnut viime vuoden ykkössijaltaan sijalle kolme. Kärkipaikkaa pitelee tänä vuonna Tanska. Suomen edelle toiseksi kipusi Ruotsi, joten Pohjoismaat loistavat edelleen yhdessä parhailla sijoilla.

Indeksi tarkastelee eri politiikan lohkoja kehityspolitiikasta ulkomaankauppaan, siirtolaisuuteen, ympäristöpolitiikkaan, turvallisuuteen, teknologiaan ja finanssimarkkinoiden avoimuuteen.

Huonoiten sijoittui Etelä-Korea. Harvinaisen kehnosti pärjäsivät myös Yhdysvallat, Sveitsi ja Japani, jotka sijoittuivat hännille jopa Puolan ja Tšekin taakse.

Talouspolitiikan kärkeä, kehitysrahoitus laskenut

Indeksi huomioi, että Suomen antama kehitysavun määrä on pudonnut aiemmilta vuosilta. Vuonna 2016 Suomi kehitysyhteistyö vastasi 0,44 prosentin osuutta bruttokansantulosta, kun aiempina vuosina vastavaa luku on ollut yli 0, 5 prosenttia. Siitäkin huolimatta, vaikka Suomi on sitoutunut YK:n yhteiseen tavoitteeseen suunnata 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön.

Laskeneesta rahasummasta huolimatta indeksi kehuu Suomen valtion kehitysyhteistyön ohjelmaa, joka on tasoltaan yli keskitason. Indeksi katsoo, että Suomella on hyvät apukäytännöt, jotka tukevat vastaanottajamaiden instituutioita. Apua raportoidaan myös läpinäkyvästi. Sen sijaan Suomen hallinnollista taakkaa kritisoidaan. Indeksi suosittaakin, että Suomen tulisi pienentää hallinnollista kuormaa, joka suuntautuu sen ODA-partnerimaihin.

Talouspolitiikasta Suomelle sataa kehuja – tässä osa-alueessa Suomi pärjäsi parhaiten, jaetulla sijalla Tanskan kanssa. Suomen veropolitiikan katsotaan olevan tehokasta, mutta yhtiöiden omistuksista pitäisi indeksin mukaan tehdä entistä avoimempia.

Maahanmuutossa parannettavaa

Verrattuna aiempiin vuosiin Suomi putosi indeksissä etenkin ympäristöpolitiikkansa osalta. Suomea pidetään edelleen pitkälti mallimaana ympäristöasioissa, mutta kalastustukien avoimuuden puute rokottaa Suomen sijoitusta.

Maahanmuuttopolitiikassa Suomea pidetään keskitason maana. Sen kotouttamistoiminta on rikkaiden maiden kärkeä, ja pisteitä kertyy myös kehitysmaiden opiskelijoiden ottamisesta Suomeen.

Indeksi moittii Suomea siitä, että enemmän voitaisiin tehdä yleisessä avoimuudessa siirtolaisia kohtaan. Suomen pitäisi sitoutua yhteiseen taakanjakoon ottamalla enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, indeksi neuvoo.

Moitteita tulee myös myönteisistä turvapaikkapäätöksistä, sillä luvut ovat selvästi keskiarvoa matalampia.