Myanmarilaisia naisia Baganin alueelta. Kuva: Myanmarilaisia naisia Baganin alueelta.

Suomi lisää kehitysapua Myanmarille

Myanmar on nousemassa yhdeksi Suomen kehitysyhteistyön pääkohteista Aasiassa. Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan työn tavoitteita linjaavaa maaohjelmaa.

Teksti: Iina Leppäaho

Myanmar avautui muulle maailmalle muutama vuosi sitten, kun sotilashallinto lakkautettiin. Myanmarissa on sodittu 1940-luvulta lähtien, ja rauhanprosessi on yhä kesken. Nyt pyritään koko maan kattavaan tulitaukoon, mutta osassa maasta taisteluita käydään yhä.Suomi aloitti yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen pienimuotoisen tuen Myanmarille vuonna 2012, ja tukea aiotaan korottaa ensi vuodesta lähtien.Myanmarista on tarkoitus tulla yksi Suomen kolmesta pääkohdemaasta Aasiassa Nepalin ja Afganistanin lisäksi.Avunantajien yhteistyötä kaivataanMyanmarin avautumisen jälkeen maassa on aloittanut Suomen ohella suuri joukko kehitysyhteistyötoimijoita. Uhkakuva on, että avunantajat toteuttavat omia ristiriitaisia tavoitteitaan ja paikallisten tarpeet unohtuvat.Ulkoministeriö valmistelee maaohjelmaa, jossa linjataan Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Myanmarissa. Prosessin aikana keskusteluja on käyty myös Myanmarissa maan viranomaisten, muiden avunantajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.”Ylipäätään lähtökohta on ollut, että koordinoidaan yhdessä ja kerrotaan, mitä tullaan tekemään. Puhutaan ja neuvotellaan asioista eikä tehdä yksin”, ulkoministeriön maavastuuvirkamies Petri Wanner painottaa. Wanner koordinoi Myanmarin maaohjelman tekoa Helsingistä käsin.Myös Myanmarin hallitus korostaa yhteistyön merkitystä.”Myanmarissa on halua saada kehitystä aikaiseksi”, Wanner sanoo.Kehitystarpeet ovat valtavatKansalaisjärjestöjen yhteisessä ”Myanmar’s development challenges” -seminaarissa 30. syyskuuta Helsingissä keskusteltiin Myanmarin nykytilanteesta ja siitä, minkälainen toimintaympäristö se on kehitysyhteistyön kannalta. Maan kehitystarpeet ovat suuret ja monella alueella tarvitaan tukea, joten tulosten ei odoteta näkyvän nopeasti.Seminaarin puheenvuoroissa nostettiin esille tärkeinä kohteina rauhanprosessin edistäminen sekä etnisten ja uskonnollisten konfliktien saaminen hallintaan. Myös esimerkiksi ihmisoikeuksien edistämiseksi, turvallisuuden vahvistamiseksi ja infrastruktuurin rakentamiseksi tarvitaan työtä.Ulkoministeriö järjestää maaohjelman sisällöstä kansalaisjärjestöille ja muille sidosryhmille avoimen konsultaation marraskuussa. Konsultaatiossa sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin.Tässä vaiheessa ohjelman sisällöstä ei ole vielä kerrottavaa.”Konsultaatiossa voimme kertoa siitä enemmän”, Wanner lupaa. Ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.Hauraat valtiot kehityspolitiikan keskiössäMyanmarin epävarman tilanteen takia kehitysyhteistyö on vaikeaa, mutta samalla se on juuri se syy, jonka takia Suomi tukee maata. Hauraat valtiot ovat yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä.”Myanmar on yksi Aasian köyhimmistä maista. Maassa on paljon epätasa-arvoisuutta, ja konflikti on edelleen käynnissä”, Wanner kertoo.Rauhanprosessin edistäminen on yksi Suomen tärkeistä tavoitteista.Kepa.fi: Jäsenblogi: Myanmar kiinnostaa suomalaisjärjestöjä