Suomen pääneuvottelija: Kehitysjärjestö IDAn uusi lainaraha on lisäresurssi

Maailmanpankin kehitysjärjestön IDAn uusi lainapohjainen rahoitusinstrumentti arvelutti Pohjoismaita, mutta neuvotteluissa päädyttiin siihen, ettei lainaraha korvaa lahjarahoitusta, toteaa ulkoasiainneuvos Pekka Hukka.

Teksti: Sanna Jäppinen

Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn ensi vuonna alkavan 17. rahoituskauden neuvottelut päättyivät Moskovassa ennen joulua. Vuosille 2014-2017 rahaa on luvassa ennätykselliset 52 miljardia dollaria.IDA tarjoaa pehmeäehtoista rahoitusta ja lahja-apua köyhimmille kehitysmaille, ja tähän asti järjestön toiminta on rahoitettu lahjarahalla. Globaalin talouskriisin takia useiden avunantajamaiden taloustilanne on  vaikea, ja neuvotteluissa päätetiin ottaa käyttöön uusi lainapohjainen CPL-rahoitusinstrumentti (Concessional Partner Loan) täydentämään järjestön rahoitusta.Moskovassa hyväksyttiin viiden maan – Britannian, Japanin, Kiinan, Ranskan ja Saudi-Arabian – tarjoukset käyttää CPL-instrumenttia IDA-rahoituksensa lisäämiseen. Kaikkiaan rahoittajamaita on 46, suurimpina Yhdysvallat, Britannia ja Japani. Suomen osuus on 256 miljoonaa euroa (noin 352 miljoonaa dollaria).Maailmapankin videossa esitellään IDA-rahoituksella saatuja tuloksia Afrikassa.Kepa.fi uutisoi asiasta 19. joulukuuta ja kertoi, että ennen neuvotteluja Suomi ja muut Pohjoismaat kritisoivat kehitysjärjestön rahoituspohjan muuttamista ilman syvällistä analyysia. Sähköpostitse tavoitettu Suomen IDA-pääneuvottelija, ulkoasiainneuvos Pekka Hukka ulkoministeriöstä vahvistaa, että Pohjoismaat suhtautuivat varauksellisesti lainarahoitukseen.”Lahjarahoituksen avulla IDA pystyy tavoittamaan parhaiten sille määritellyt tavoitteet köyhimmissä ja hauraissa kehitysmaissa”, Hukka toteaa.Hänen mukaansa kestävällä pohjalla olevaa rahoitusta köyhimmille kehitysmaille haluttiin kuitenkin lisätä, ja siksi uutta rahoitusinstrumenttia oltiin valmiita harkitsemaan.”Tavoitteena oli, että lainarahoituksen tulee olla todella lisäistä, eli lahjarahoitusta ei tule korvata lainarahalla, ja lainarahoituksen tulee kohdella vastaanottajia ja rahoittajia tasapuolisesti ja IDAn fokuksen mukaisesti. Lisäksi koko prosessin tulisi olla läpinäkyvä.”Lahjarahalla ei kateta lainarahan riskejäSuomi osallistui rahoituskeskusteluun osana Maailmanpankin pohjoismais-balttilaista äänestysryhmää, ja Pekka Hukan mielestä neuvottelutulokseen voi olla tyytyväinen.”CPL-instrumentin käytölle asetettiin lisäisyyden turvaavat säännöt. Lisäksi sovittiin, ettei pelkkää lahjarahoitusta antavien maiden, mukaan lukien Suomi, rahoitusta tulla käyttämään CPL-rahoituksen kuluihin eikä korvauksiin mahdollisten riskien toteutuessa”, hän toteaa.Uuden sopimuksen mukaan kukin maa vertaa rahoitustaan edellisen lisärahoituksen tasoon ja antaa vähintään 80 prosenttia siitä lahjamuotoisena ja pyrkii kattamaan loput 20 prosenttia lainarahoituksen lahjamuotoisena osuutena.”Näin turvataan ainakin edellistä lisärahoitusta vastaava lahjamuotoinen apu sekä saadaan lisäresursseja lainattavaksi niille maille, joiden velkakestävyys antaa siihen mahdollisuuden”, Hukka selittää.Hänen mukaansa IDAn tuleva rahoituskierros on osa Maailmanpankin uutta strategiaa: tarkoitus on jatkossa toimia yhtenä pankkina kaikille asiakkaille.”Siirtymäprosessia IDAsta Kansainväliseen jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD:hen selkiytetään, Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC lisää toimintojaan nykyisissä IDA-maissa, myös hauraissa valtioissa, ja Monenkeskisten investointien takauslaitos MIGAn takuiden käyttöä IDA-maissa selvitetään. CPL-rahoitus ei kuitenkaan vaikuta IFC:n tai MIGAn toimintaan IDA-maissa”, Hukka toteaa.Huomio osallistavaan talouskasvuun, naisiin, ilmastonmuutokseen ja hauraisiin valtioihinIDA-neuvotteluissa sovittiin, että lisärahoituksen avulla tuetaan muun muassa kehitysmaiden yksityissektoria, osallistavaa talouskasvua, sukupuolten välistä tasa-arvoa, köyhimpien kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä hauraiden ja konfliktista kärsivien valtioiden kehitystä.Maailmanpankin arvioiden mukaan nykyisellä lisärahoituksella mahdollistetaan 20–30 miljoonan kotitalouden sähköistys, mikrolainoitusta miljoonalle naisyrittäjälle sekä turvataan perusterveydenhuolto 65 miljoonalle ihmiselle, elintärkeät rokotteet yli 200 miljoonalle lapselle ja 32 miljoonalle ihmiselle pääsy puhtaan veden piiriin, ulkoministeriön tiedotteessa todetaan.Kepa.fi: Maailmanpankin kehitysjärjestölle ennätysrahoitus lainarahaa kasvattamallaUM:n tiedote: Lisää varoja köyhyyden poistamiseen – Suomi mukana 256 miljoonalla eurolla