Puhelinten ja internetin käytön valvonnan pelisäännöistä päätetään elimissä Kuva: Puhelinten ja internetin käytön valvonnan pelisäännöistä päätetään elimissä

Suomalaiset teleoperaattorit aiempaa eettisempiä

Teleoperaattoreiden eettiset vaatimukset ovat parantuneet, mutta valvonnassa ja kierrätyksessä on edelleen puutteita. Finnwatch toivoo etenkin TeliaSoneran ajavan ihmisoikeusnäkökulmaa kansainvälisiin sääntöihin, joilla säännellään hallitusten mahdollisuuksia valvoa kansalaisiaan.

Teksti: Esa Salminen

Kolme Suomen suurinta teleoperaattoria — DNA, Elisa ja TeliaSonera — kattavat yhdessä 98 prosenttia maamme kännykkäliittymistä. Matkapuhelin- ja tiedonsiirtoverkkojen lisäksi ne ovat myös huomattavia mobiililaitteiden myyjiä.
Vuonna 2009 Finnwatchin selvityksessä teleoperaattoreiden vastuullisuuskäytännöissä havaittiin merkittäviä puutteita ja osoitettiin eettisten kännyköiden ja mobiililaitteiden olevan vielä kaukana tulevaisuudessa.
Silloin DNA:lla ei ollut lainkaan vastuullisuusohjeistusta, ja Elisa kieltäytyi kokonaan osallistumasta Finnwatchin selvitykseen.
Tänään Finnwatchin julkaiseman selvityksen mukaan selvää edistystä on tapahtunut. Kaikilla kolmella yrityksellä on nykyään eettiset vaatimukset, joita alihankkijoiden tulisi noudattaa. TeliaSonera, jolla vuonna 2009 oli kehittynein vastuullisuusjärjestelmä, on myös kehittänyt ohjeitaan ja käytäntöjään.
Kaikki kolme yritystä kieltävät eettisissä vaatimuksissaan pakko- ja lapsityövoiman käytön sekä syrjinnän ja pelottelun. Yhtiöt myös edellyttävät kohtuullisia työterveys- ja -turvallisuuskäytäntöjä. Vaatimuksissa on lisäksi ympäristövastuuvaateita, mutta niitä Finnwatch pitää ”verrattain yleisinä”.
Parannettavaa kuitenkin riittää
Edistyksestä huolimatta yhtiöiden vastuukäytännöissä on vielä merkittäviä puutteita.
”Ohjeistoissa ei ole riittävästi huomioitu sitä, että esimerkiksi Aasian alihankkijamaissa järjestäytymisvapautta saatetaan rajoittaa lailla, eivätkä viralliset minimipalkat usein riitä kattamaan työntekijöiden elinkuluja”, sanoo Finnwatchin tutkija Henri Purje järjestön tiedotteessa.
Yhtiöiden pitäisi myös rajoittaa tiukemmin ylitöitä ja väliaikaisen vuokratyövoiman käyttöä sekä edellyttää alihankkijoitaan käyttämään kirjallisia työsopimuksia.
Myös kierrätys vaatii huomiota: vain muutama prosentti kännyköistä päätyy kiertoon. Finnwatchin mukaan kierrätyksen ja uudelleenkäytön tehostaminen edellyttäisi huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä operaattoreiden, maahantuojien, puhelinvalmistajien ja kierrätysyritysten välillä. Yhtiöistä vain TeliaSonera suostui julkisesti nimeämään tuotteidensa kierrätyksestä ja jälleenmyynnistä vastaavat yhteistyökumppanit.
Suurimmat puutteet koskevat Finnwatchin mukaan vaatimusten valvontaa: yksikään suomalaisoperaattori ei ole mukana järjestelmässä, jossa alihankkijoiden valvonnasta vastaisi riippumaton kolmas osapuoli. Kaikkien kolmen tarkastuskäytännöt rajoittuvat alihankintaketjun ensimmäiseen portaaseen.
Suomalaisteknologialla toisinajattelijoiden vainoa?
”TeliaSonera, joka ainoana Suomessa toimivista operaattoreista on huomattava globaali toimija, joutuu painimaan myös vakavien yksityisyyden ja viestintätietojen suojaan liittyvien kysymysten kanssa”, Finnwatchin tiedotteessa todetaan.
Viime keväänä TeliaSoneran syytettiin auttaneen Azerbaidzanin, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän viranomaisia vakoilemaan toisinajattelijoita ja hallitusten kriitikoita.
”TeliaSonera ei yksin pysty ratkaisemaan puhelindatan väärinkäytöksiin liittyviä ongelmia. Myönteistä on, että yritys ottaa nämä riskit vakavasti”, Henri Purje sanoo.
Tietokirjailija Hanna Nikkanen muistutti huhtikuussa verkkomedia Laitoksen sivuilla, ettei syypää urkintaskandaalissa ollut Telia-Sonera, sillä valvonnan mahdollistavat niin sanotut mustat laatikot ovat edellytys näissä valtioissa toimimiselle. Kaikki muutkin operaattorit joutuvat sellaiset asentamaan, jos haluavat näissä maissa toimia. Nikkasen mukaan kansainvälisissä valvontastandardeissa on sorruttu terrorisminvastaisen sodan nimissä ylilyönteihin.
Purje peräänkuuluttaakin, että TeliaSonera ajaisi ihmisoikeudet takaavia tietojenluovutuskäytäntöjä sellaisissa elimissä, joissa se on jäsen ja joissa kansainväliset säännöt määritellään.
Tällainen on esimerkiksi EU:n alainen ETSI, joka on käytössä suurimmassa osassa maailman maista, mukaan lukien Lähi-idässä. TeliaSonera — samoin kuin Nokia Siemens ja Suomen valtio — on Wikileaksin mukaan ETSIn jäsen.
Slate-lehden mukaan ETSIn ja muiden standardeja säätävien järjestöjen yhteisissä 3GPP-kokouksissa etsitään parhaillaan parhaita tapoja valvoa sosiaalisen median ja pilvipalveluiden käyttöä 3G-verkoissa.

Finnwatch: Teleoperaattoreiden vastuullisuus on parantunut viime vuosina
Laitos: TeliaSoneran synninpäästö
Slate: How Governments and Telecom Companies Work Together on Surveillance Laws