Ruotsi rankaisi Sambiaa korruptiosta – leikkasi budjettitukensa

Ruotsi on rankaissut Sambiaa keväällä paljastuneesta korruptioskandaalista jättämällä maksamatta koko tämän vuoden budjettitukensa eli noin 14 miljoonaa euroa, paljastaa Development Today -lehti.

Teksti: Lauri Haapanen

Ruotsi on päättänyt jättää maksamatta Sambialle vuodelle 2009 kaavaillun budjettituen kokonaisuudessaan. Kyse on 145 miljoonasta Ruotsin kruunusta eli lähes 14 miljoonasta eurosta.
Vähälle huomiolle jätetty asia paljastui norjalaisen Development Today -lehden saamista asiakirjoista.
”Tämä on minun tapani painostaa Sambian hallitusta osoittamaan poliittista johtajuutta korruptionvastaisessa taistelussa”, Ruotsin kehitysyhteistyöministeri Gunilla Carlsson sanoi lehdelle.
Carlsson kertoi havainneensa, ettei korruptionvastainen taistelu ole Sambian nykyhallituksen agendalla enää yhtä korkealla kuin ennen.
”Olen havainnut [Sambian hallituksen suunnalta] halveksuntaa sitä kohtaan, että olemme nostaneet asiaa esiin”, Carlsson sanoi.
Presidentti Rupiah Banda valittiin maan johtoon reilu vuosi sitten. Entinen presidentti Levy Mwanawasa kuoli elokuussa 2008.
Ministeri sanoi, että ei
Budjettituki on merkittävä osa Ruotsin Sambialle suuntaamaa kehitysyhteistyötukea.
Riippumattoman, pohjoismaalaista kehitysyhteistyötä tarkastelevan Development Today -lehden mukaan Ruotsi päätti vuoden 2008 lopulla 145 miljoonan Ruotsin kruunun budjettituesta Sambialle vuonna 2009.
Budjettituen varsinainen maksaminen kuitenkin viivästyi alkuvuonna erinäisistä syistä.
Toukokuussa 2009 paljastui, että Sambian terveysministeriölle suunnatusta kehitysavusta oli kavallettu lähes kaksi miljoonaa euroa. Terveyssektorin budjetin suurimmat avunantajamaat – Ruotsi ja Hollanti – jäädyttivät välittömästi tukensa. Hollannin tuki terveyssektorille on edelleen jäissä, mutta Ruotsin rahoista osa on jo palautettu Sambian täytettyä sille asetetut vaatimukset.
Ruotsin budjettituki sitä vastoin jäi korruptioskandaalin myötä edelleen maksamatta.
Ruotsin Sambian-suurlähetystö suositti, että maksaminen vielä vuoden lopullakin olisi parempi vaihtoehto kuin jättää tuki kokonaan maksamatta. Mutta ministeri sanoi, että ei, Development Today vahvisti Kepan verkkouutisille.
Muut eivät seuraa Ruotsia
Kehitysministeri Carlssonin ja hänen päätöksiään toteuttavan Ruotsin kehitysyhteistyöviranomaisen Sidan (Swedish International Development Cooperation Agency) ratkaisu on herättänyt vastustusta Sambiassa työskentelevien ruotsalaisdiplomaattien keskuudessa. Suurlähetystön tiedotteen mukaan budjetin leikkaaminen on ristiriidassa Ruotsin ajaman ennakoitavuuden periaatteen kanssa, varsinkin, kun Ruotsi kuukausi sitten myönsi budjettituen vuodelle 2010.
Tapaus on viiltänyt railoa myös Ruotsin ja kahdeksan muun budjettitukea antavan tahon rintamaan. Ruotsi on nimittäin ainoa, joka leikkasi tukensa korruptiopaljastuksen johdosta.
Tosin muutkin tukijatahoista – joihin myös Suomi lukeutuu – edellyttävät, että Sambia pitää kiinni avunantajien kanssa tehdystä ”tiekartasta”, joka edellyttää muun muassa konkreettisia mittareita korruptionvastaisen työn ja taloushallinnon tiedotuspolitiikan kehittymisestä.
Sambia saa vuonna 2009 suoraa budjettitukea noin 170 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Sambia saa kehitysyhteistyötukea 220 miljoonaa euroa.
Carlsson läksyttää myös omiaan
Sambian lisäksi ministeri Carlsson on läksyttänyt syksyn mittaan myös kotijoukkojaan.
Vaikka Ruotsin kehitysapu on kansainvälisten vertailujen valioluokkaa, korruptioskandaalin seurauksena Carlsson on moittinut Sidaa useaan otteeseen muun muassa kehitysapurahojen heikosta valvonnasta. Lisäksi Carlsson on peräänkuuluttanut parempia selvityksiä siitä, mitä avulla on saatu aikaan.
”Kolmen vuoden kovasta työskentelystä huolimatta en tiedä tarkasti, ovatko uudistukseni toimineet”, hän sanoi Development Today -lehden mukaan Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa, jossa käsiteltiin korruptiota kehitysavussa.
”Haluan saada aikaan tuloksia, en puhdistaa omaatuntoani.”
Carlsson on toiminut kehitysministerinä kolme vuotta ja uudistanut maansa kehitysapua tänä aikana radikaalisti: vastaanottajamaiden määrää on vähennetty ja kunkin maan toimintoja keskitetty.
Carlsson muistutti seminaarissa, että kehitysyhteisvarat ovat ruotsalaisten veronmaksajien rahaa, joista kehitysmaiden köyhien on tarkoitus hyötyä. Sen vuoksi hän tuomitsi jyrkästi ajatuksen, että pienet hävikit kehitysvaroista olisivat hyväksyttävissä välttämättömänä pahana.
Carlsson esitteli seminaarissa myös ajatuksen, että Ruotsiin perustettaisiin Tanskan ja Norjan mallin mukainen järjestelmä, ”korruption kuuma linja”, jonka kautta olisi mahdollista tehdä luottamuksellisesti ilmiantoja petos- ja korruptioepäilyistä.
Tunteeko Carlsson kehy-kommervenkit?
Carlssonin ryöpytys kiehautti Sidan virkamiesten tunteet. Viime viikolla, 15. joulukuuta Carlsson sai kirjeen, jonka oli allekirjoittanut viisi korkean tason virkamiestä.
Development Today -lehden mukaan virkamiehet toivoivat kirjeessä, että ministeri pyrkisi rakentavaan kritiikkiin, joka perustuisi kehitysyhteistyön luonteen ”perusteelliseen ymmärtämiseen”.
”Suhtaudumme myönteisesti siihen, että kehitysavun avoimuutta lisätään, ja haluamme sitoutua entistäkin vahvemmin uudistuksiinne”, kirjeessä sanottiin. ”Tämän onnistumiseksi vuoropuhelun on kuitenkin parannuttava. Toivomme, että tulevaisuuden parannukset koskevat myös sitä tukea, jota Sidalle tarjotaan sen tärkeissä ja vaikeissa tehtävissä.”
Ministeri Carlsson vastasi sidalaisten toiveeseen dialogin paranemisesta välittömästi: hän kutsui kirjeen allekirjoittaneet virkamiehet luokseen heti kolmen päivän päästä, viime perjantaina.
Mitä on budjettituki?
Budjettituki on rahoitusta, joka kohdennetaan yhteistyömaan budjettiin. Tällaisesta budjettituesta käytetään myös nimitystä suora budjettituki (general budget support) erotuksena sektoribudjettituesta (sector budget support), jonka käyttö on korvamerkitty tietyn sektorin budjettiin.
Suomi tuki Sambiaa 21,5 miljoonalla
Sambia on yksi Suomen kahdeksasta pitkäaikaisesta kehitysyhteistyön kumppanimaasta.Vuonna 2009 Suomen suora budjettituki Sambialle oli 5 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Sambian tukemiseen oli budjetoitu 21,5 miljoonaa euroa.Yhteistyön pääaloja ovat ympäristö ja luonnonvarat, yksityissektorin kehittäminen sekä maatalous ja maaseutukehitys. Myös hyvä hallinto ja julkishallinnon kehittäminen ovat tärkeällä sijalla.Suomi ei ole tukenut korruptiosta kiinnijäänyttä terveyssektoria.Sambian korruptioskandaali
Toukokuussa selvisi, että terveysministeriölle suunnatusta tuesta oli kavallettu vajaat 2 miljoonaa euroa.Pääasiassa kyse oli Ruotsin ja Hollannin tuista. Molemmat maat jäädyttivät tapauksen paljastuttua tukensa, joskin Ruotsi on sen jo osittain vapauttanut.Sambia on luvannut maksaa kavalletut rahat takaisin, ja 20 ihmistä on pidätettynä tapauksen tiimoilta.Rangaistuksena korruptioskandaalista Ruotsi jätti maksamatta Sambialle vuoden 2009 budjettitukensa eli vajaat 14 miljoonaa euroa.Sambialle vuodeksi 2009 luvattu suora budjettituki piti olla noin 170
miljoonaa euroa. Tukijamaita ovat Ruotsi, Norja, Hollanti, Britannia, Euroopan komissio, Saksa, Afrikan kehityspankki,
Maailmanpankki ja Suomi.Kokonaisuudessaan Sambian saama kehitysyhteistyötuki on noin 220 miljoonaa euroa.