On selvää, että ilmastokriisiä ei voida ratkaista, jos sen ylläpitämiseen käytetään huomattavasti enemmän varoja kuin sen korjaamiseen Kuva: On selvää, että ilmastokriisiä ei voida ratkaista, jos sen ylläpitämiseen käytetään huomattavasti enemmän varoja kuin sen korjaamiseen

Rikkaiden maiden tuki fossiilisille polttoaineille viisinkertainen ilmastorahoitukseen nähden

Ympäristölle haitallisista tuista luopuminen vähentäisi päästöjä ja voisi tuoda kaivattuja lisävaroja kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen. Suomikin tuki fossiilisia lähes kahdella miljardilla eurolla.

Teksti: Sanna Autere Kuva: Leonid Ikan

Rikkaiden maiden tuet fossiilisten polttoaineiden tuotannolle ja kulutukselle ovat yli viisi kertaa suuremmat kuin maiden antama rahoitus kehitysmaiden ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen ja päästövähennyksiin, käy ilmi yhdysvaltalaisen Oil Change International -järjestön vertailusta.

Teollisuusmaat käyttivät vuonna 2011 yli 58 miljardia dollaria fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, hiilen ja kaasun tuotannon ja kulutuksen tukemiseen. Samana aikana rikkaat maat kanavoivat kehitysmaiden ilmastotoimiin noin 11 miljardia dollaria.

Vertailu perustuu OECD:n julkaisemiin tietoihin teollisuusmaiden fossiilisten polttoaineiden tuista ja Maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön WRI:n (World Resources Institute) viime viikolla julkaisemiin tilastoihin lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta.

”Dohan ilmastokokoukseen kokoontuneiden päättäjien on ryhdyttävä toimeen fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseksi, jos he ottavat ilmastonmuutoksen hillinnän tosissaan. Tukien poistaminen kannustaisi saastuttavien energiamuotojen käytön vähentämistä, leikkaisi päästöjä ja auttaisi rikkaita maita saavuttamaan rahoituslupauksensa”, sanoi Oil Change Internationalin kampanjapäällikkö David Turnbull.

”On selvää, että ilmastokriisiä ei voida ratkaista, jos sen ylläpitämiseen käytetään huomattavasti enemmän varoja kuin sen korjaamiseen”, hän jatkoi.

Myös Suomi tukee fossiilisia polttoaineita

Suomi tuki fossiilisia polttoaineita yli 2,3 miljardin dollarin (noin 1,9 miljardin euron) edestä esimerkiksi erilaisten veronalennusten muodossa viime vuonna. Summa on yli 50-kertainen Suomen ilmastorahoitukseen nähden, joka oli vuosina 2010-2012 keskimäärin 46 miljoonaa dollaria (noin 37 miljoonaa euroa) vuodessa. Suhdeluku oli yli 20 maan vertailussa kaikkein korkein.

Yhdysvallat tuki fossiilisia polttoaineita määrällisesti eniten, yli 13 miljardilla dollarilla, mikä on viisinkertaisesti maan myöntämään ilmastorahoitukseen nähden.

Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja suunnataan uudelleen kestävän kehityksen edistämiseksi.

”Minun linjani ja hallitusohjelman linja on selkeä: tuista on päästävä eroon”, ympäristöministeri Ville Niinistö totesi Dohassa 4. joulukuuta.

”Kilometrikorvausten verovähennyksiin puuttuminen oli yksi konkreettinen askel”, hän huomautti. Niinistön mukaan työmatkaliikenteen tai tiettyjen ammattialojen tukeminen voitaisiin toteuttaa tavalla, joka ei aiheuta ympäristöpäästöjä.

”Järkevämpää olisi lopettaa täysin fossiilisten polttoaineiden tukeminen ja varmistaa ihmisten taloudellinen asema jollain muulla järjestelyllä”, hän totesi.

Ministeriöiden välinen työryhmä käy parhaillaan läpi ympäristölle haitallisia tukia ja pohtii niiden uudistamista.

”Meillä on vielä työnsarkaa jäljellä”, ympäristöministeri myönsi.

”Nyt täytyy toimia”

Myös EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaard otti Dohassa vahvasti kantaa fossiilisten polttoaineiden tukien poistamisen puolesta. Hänen mukaansa sitä voitaisiin edistää huomattavasti jo ennen vuotta 2015, jolloin on tarkoitus neuvotella uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta.

”Fossiilisten polttoaineiden tukien poistamisesta on puhuttu G20-ryhmässä ja ties kuinka monella kansainvälisellä foorumilla jo yli kolme vuotta, nyt täytyy alkaa toimia”, Hedegaard
sanoi EU:n tiedotustilaisuudessa maanantaina 3. joulukuuta.

Toistaiseksi edistys on ollut hidasta. Ongelmallista on myös läpinäkyvyyden puute tukien raportoinnissa.

”Kukin maa määrittelee fossiilisten polttoaineiden tuet omalla tavallaan, joten tukien todellista määrää on vaikea arvioida. Tähän tarvittaisiin yhtenäisiä raportointikäytäntöjä”, Oil Change Internationalin Turnbull huomautti.

Tilastoja vääristää esimerkiksi verotus: korkean verokannan maissa kuten Suomessa verohelpotukset lasketaan tuiksi. Matalan verotuksen maat eivät näytä tukevan fossiilisia niin paljon, sillä matala verotus tukee kaikkia sektoreita tilastoilta piilossa. Osittain siksi Suomen suhteelliset luvut nousevat suuriksi, ja maiden vertailu on käytännössä hankalaa.

Muun muassa OECD ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA ovat suositelleet fossiilisten polttoaineiden tuista luopumista. Niiden arvion mukaan tuista luopumalla voitaisiin vähentää maailman kasvihuonekaasupäästöjä kymmenellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

”Tukea ihmisille, ei ympäristöä saastuttavalle teollisuudelle”

Monet kehitysmaat ovat huolissaan tuetusta energiasta riippuvaisille köyhille ihmisille koituvista seurauksista, jos etenkin kuluttajahintoihin kohdistuvia tukia leikataan. Esimerkiksi bussilippujen hintojen korotukset bensiinin hinnan noustessa ovat aiheuttaneet Afrikan maissa mellakoita.

”Tuet on purettava tavalla, joka ei aiheuta köyhille ihmisille kohtuutonta taakkaa. Fossiilisten sijasta voitaisiin tukea mahdollisuuksia käyttää uusiutuvaa energiaa”, sanoi YK:n ilmastoneuvotteluja Qatarin pääkaupungissa Dohassa seuraava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n marraskuisen raportin mukaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta tuettiin viime vuonna yhteensä 523 miljardilla dollarilla. Tuet nousivat lähes 30 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkainta kasvu oli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

IEA:n mukaan polttoainetuet eivät kuitenkaan ole tehokas keino köyhyyden vähentämiseen. Energiajärjestö arvioi vuonna 2010, että vain 8 prosenttia tuista kohdistui köyhimmälle viidennekselle.

”Tässä olisi oiva mahdollisuus saada aikaan moninkertaisia hyötyjä: vähentää päästöjä ja kerätä lisää kipeästi tarvittua rahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimiin”, Hietaniemi totesi.

Teollisuusmaat ovat sitoutuneet nostamaan ilmastorahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi maat eivät ole esittäneet konkreettisia askelmerkkejä siitä, miten tavoitteeseen päästään.

Artikkelia on päivitetty 5.12. kl 16.40 lisäämällä kappale verotuksen aiheuttamasta tilastovääristymästä ja siitä, ettei maiden vertailu siksi ole näissä tilastoissa mielekästä.

Oil Change International -järjestön vertailu fossiilisten polttoaineiden tuista ja ilmastorahoituksesta rikkaissa maissa
OECD:n tilastot fossiilisten polttoaineiden tuista
Maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön WRI:n tilastot lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta (pdf)
YK:n ilmastosopimuksen 18. osapuolikokous (COP18) järjestetään Qatarin pääkaupungissa Dohassa 26.11.–7.12.2012. Lisätietoa Kepan Doha-kokoussivulla.