Riippuvuus tuontivehnästä kiusaa Egyptiä

Egypti kiilasi maailman johtavaksi vehnäntuojaksi presidentti Hosni Mubarakin 30-vuotisella valtakaudella, joka päättyi helmikuussa. Uusi johto koettaa torjua ruokakriisejä lisäämällä omaa leipäviljan tuotantoa.
Egyptin perinteisen baladi-leivän raaka-aine on helppo korvata kotimaisella, hallituksen neuvonantaja Abdelsalam Gomaa vakuuttaa. ”Mutta tuontivehnää tarvitaan muihin tuotteisiin, kuten pastaan ja makeisiin. Tuonti pysyy 6-7 miljoonassa tonnissa, ellemme laajenna vehnän viljelyalaa”, hän pohtii.
Egyptissä on 85 miljoonaa asukasta ja uusia suita tulee yli miljoona vuodessa.
Kovin ottein maata johtanut Mubarak sai laajaa tukea länsimailta ja palkitsi näitä avaamalla markkinoita tuontitavaralle. Egypti on yhdysvaltalaisen vehnän suurin ostaja ja tuo paljon viljaa muun muassa Ranskasta. Tuonti ylittää kymmenen miljoonaa tonnia vuodessa.
Tuottajille parempi hinta
Asiantuntijoiden mukaan Egypti voisi säästää rahaa tuottamalla itse vehnänsä. Maailmanmarkkinoille syntyvä ylitarjonta taas laskisi hintoja köyhien maiden eduksi. Leipä on egyptiläisille peruselintarvike, mutta kotimaisia tuottajahintoja pitäisi saada ylös, jotta laihot laajenisivat.
Mubarakin hallitus osti viime vuonna vehnää ulkomailta 22 eurosentillä kilo. Hinta ei paikallisten viljelijöiden mukaan riitä siementen ja tuotantopanosten hankintaan, joten vehnävainiot kutistuivat viisi prosenttia. Uusi hallitus maksaa nyt 28 senttiä tuodusta vehnäkilosta.
Maatalousministeriö on laatinut uuden hinnoittelujärjestelmän, jolla se uskoo vehnän viljelyalan kasvavan viime vuoden 1,2 miljoonasta hehtaarista 1,4 miljoonaan.
Viljelijöille luvataan entistä satoisampia ja vastustuskykyisempiä siemenlajikkeita sekä säännöllistä neuvontaa. Maatalouden tutkimusta tuetaan valtion varoin. Byrokratiaa aiotaan vähentää, ja hallitus rohkaisee uusia yrittäjiä vehnäntuotantoon.
Viljelijät järjestäytyvät
Joukko ulkomailla asuvia egyptiläisiä onkin jo ilmoittanut perustavansa yhtiön, jonka osakkeita myydään Egyptin kansalle. Tarkoitus on kylvää 200 000 hehtaarin vehnäpellot ensi vuonna. Lisäksi Egypti on kysellyt viljelymaata naapuriltaan Sudanilta, joka on tarjonnut 400 000 hehtaarin alaa.
Egyptin viljelijät ovat ensi kertaa järjestäytyneet omaan liittoon. Liiton puheenjohtaja Abderhaman Mohamed Shokry sanoo liiton pyrkivän vehnäntuotannon omavaraisuuteen. Liitto haluaa eroon vanhasta politiikasta, joka sen mukaan hyödytti kansainvälisiä yhtiöitä paikallisten viljelijöiden kustannuksella.
Musta pörssi houkuttelee
Leipomoyrittäjät muistuttavat, että viljaomavaraisuus vaatii esteiden raivaamista myös markkinoinnista ja jakelusta.
Leipuri Haj Mahmud kertoo, että valtion tuella halpana pidetty jauho päätyy usein mustaan pörssiin.
”Leipomoiden on määrä valmistaa tuetusta viljasta edullista leipää köyhille, mutta moni myy jauhot hyvällä voitolla paremman väen leivonnaisten valmistajille”, Mahmud sanoo.
Valvovat virkamiehet saavat huonoa palkkaa, joten heidät on helppo lahjoa katsomaan muualle, hän jatkaa.
USA kannustaa ostamaan
Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin hankkeet ja yhdysvaltalaisten viljakauppiaiden lobbaus ovat lisänneet Egyptin vehnäntuontia, jonka pohjoisamerikkalaiset eivät soisi kutistuvan jatkossakaan.
Tuottajajärjestö U.S. Wheat Associates järjestää tilaisuuksiaan Egyptin luksuslomakohteissa. Viljan ostoja hoitavat kehnosti palkatut virkamiehet ovat niissä vakituisia vieraita.
Usaid taas on kannustanut tutkimusta, joka edistää Egyptin vehnäpeltojen siirtämistä rahakasvien tuotantoon. Yhdysvaltalaisen vehnän myyntiä Egyptiin vauhditetaan myös kotimaisilla vientiluotoilla. Yhdysvaltain maatalousministeriön mukaan Egypti toi kaudella 2010-2011 yhdysvaltalaista vehnää 3,7 miljoonaa tonnia. Luvun ennustetaan nousevan lyhyellä aikavälillä.