Niin sanotun vihreän vallankumouksen eli tehostetun maatalouden seurauksena riisin hinta laski ja pysyi matalana aina 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. Tällä vuosituhannella hinta on kaksinkertaistunut, ja ostovoimaan suhteutettuna korotus on ollut jopa 120 prosenttia.Kauppapoliittiset tekijät, kuten Intian rajoitukset riisin viennille, ovat osaselitys hinnannousulle, mutta huomattavasti merkittävämpi syy on lannoitteiden ja dieselin kallistuminen ja ennen muuta aasialaisten riispeltojen työläisten palkkojen nousu, todetaan brittiläisen The Overseas Development Instituten (ODI) -ajatushautomon ”The end of cheap rice: a cause for celebration?” -raportissa.ODIn mukaan riisityöläisten palkkakehitys vaikuttaa merkittävästi köyhyyden vähenemiseen Aasiassa, sillä yli miljardi aasialaista työskentelee maatalouden piirissä.Riisinviljelyä Länsi-Afrikkaan?Riisin hinnannousu on kuitenkin huono uutinen niille aasialaisille, jotka eivät ole päässeeet talouskasvuun kiinni. Tälläinen alue on muun muasssa Kiinan läntinen provinssi. Myös esimerkiksi Länsi-Afrikan rannikolla kallistunut riisi tuntuu ihmisten arjessa, sillä alueella on totuttu edulliseen tuontiriisiin.ODIn mukaan Länsi-Afrikassa olisi nyt mahdollisuus vaihtaa kulutustottumuksia paikallisiin tuotteisiin, kuten maniokkiin ja jamssiin, mikä olisi samalla piristysruiske paikalllisille viljelijöille. Myös paikallinen riisintuotanto olisi mahdollista kosteassa ilmanalassa.ODI uskoo yksityisten yritysten tarttuvan tilaisuuteen, mutta valtaosa pienviljelijöistä tarvitsisi julkista tukea voidakseen aloittaan riisinviljelyn. Apua tarvitaan esimerkiksi kansainväliseltä Rice Research Institutelta, mutta erityisesti maiden hallitusten olisi nyt satsattava riittävästi riisinviljelymahdollisuuksien tutkimiseen.ODI: The end of cheap rice: a cause for celebration?
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
