Raportti: Miten Afrikan kansalaisyhteiskunta vastaa BICS-maiden nousuun?

Nousevat talousmahdit vyöryvät Afrikkaan monella sektorilla ja vaikuttavat vahvasti maiden kehitykseen. Maanosan kansalaisyhteiskunta näkee yhteistyössä paljon arvokkaita mahdollisuuksia, mutta uusi tilanne herättää myös epävarmuutta, tuoreessa raportissa arvioidaan.

Teksti: Sanna Jäppinen

Etelän maiden väliseen yhteistyöhön liittyy Afrikassa odotuksia, jotka poikkeavat selkeästi perinteisestä teollisuusmaiden kanssa tehtävästä kehitysyhteistyöstä. Hyväntekeväisyyden ja holhouksen sijaan uuden yhteistyön nähdään perustuvan tasaveroisuudelle, kansallisen itsemäärämisoikeuden kunnioitukselle sekä molemminpuolisille hyödyille, joissa liiketoiminnalla on merkittävä rooli. Nousevien talouksien – erityisesti Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan eli BICS-maiden (erotuksena BRICS-maista, joissa mukana on myös Venäjä) – jalansija ja vaikutusvalta on kasvanut viime vuosina huomattavasti monissa Afrikan maissa. Paikallinen kansalaisyhteiskunta ei silti ole vielä juurikaan reagoinut uuteen tilanteeseen, todetaan belgialaisen 11.11.11 -kehitysyhteistyöverkoston raportissa ”New Voices on South-South Cooperation between Emerging Powers and Africa”.       Tutkimuksessa selvitettiin verkkokyselyjen ja laajempien haastattelujen avulla useiden kymmenien afrikkalaisjärjestöjen edustajien ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkemyksiä etelä-etelä-yhteistyöstä.Afrikkalaiset kansalaisyhteiskunnan edustajat arvostavat tutkimuksen mukaan uudessa yhteistyössä paitsi tasaveroisuutta korostavaa lähtöasetelmaa myös uusien kumppanien vahvaa panostusta infrastruktuurin, kuten liikenteen ja telekommunikaation, kehittämiseen. Nämä muutokset tuntuvat ihmisten arjessa hyvin nopeasti.Uudet yhteistyön muodot ovat tervetulleita myös siitä syystä, että teollisuusmaat ovat viime vuosina leikanneet omia kehitysyhteistyövarojaan.Suoruus haastaa tekopyhyydenVaikka perusasenne ja odotukset ovat myönteisiä, todetaan raportissa, että pelkkää hyvää ja kaunista ei nykytilanteessa tai lähitulevaisuudessa nähdä.Nousevat taloudet ovat esimerkiksi tuoneet Afrikan markkinoille paljon edullisia kulutushyödykkeitä, kuten tekstiilejä, kenkiä, lääkkeitä ja maataloustarvikkeita, mutta samalla ne ovat uhka paikallisille tuottajille ja elinkeinoille. Tällaisten seurausten tähden osa tutkimuksen vastaajista pelkää, että pidemmällä tähtäyksellä nousevien talouksien läsnäolo saattaa pahimmillaan johtaa muukalaisvihaan ja jopa väkivaltaisuuksiin.Afrikan kansalaisyhteiskunnan edustajat toteavat, että hyvistä aikomuksista huolimatta tasaveroisuus on käytännössä hankalaa, kun osapuolina ovat maailman köyhimmät maat ja vaikkapa maailman toiseksi suurin talousmahti Kiina. Samoin molemminpuolisen hyödyn määrittely on vastaajien mielestä usein vaikeaa.Ongelmista huolimatta vastaajat toteavat, että uudet kumppanit ovat tuoneet yhteistyöhön aivan uudenlaisen tunnelman, jossa korostuu suorasukaisuus ja vastavuoroisuus perinteisen holhouksen ja  tekopyhyyden sijaan.Kun kaksi norsua tappelee, nurmikko kärsiiVastaajat korostavat, että etelän maiden välisen yhteistyön vahvuus on siinä, ettei Afrikan maiden sisäpolitiikkaan puututa. Silti tuodaan esille pelko siitä, että täysin ehdoitta annettu apu voi haitata työtä hyvän hallinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien juurruttamiseksi ja korruption kitkemiseksi.Tasapainoilu kahden tulen välissä tulee laajemminkin esille vastauksissa.Vastaajat arvioivat etelän maiden välisellä yhteistyöllä olevan merkittäviä vaikutuksia maailmanpolitiikan valtasuhteisiin. Parhaimmillaan tämä voisi johtaa oikeudenmukaisempaan vallanjakoon kansainvälisessä yhteisössä, mutta pahimmillaan liittoutuminen toisen leirin kanssa voi aiheuttaa kehnot välit toisen puolen kanssa. Sitä ei haluta, sillä sekä ”uuden” että ”vanhan” vallan tekemää työtä Afrikassa kaivataan, raportissa todetaan.Yhteistyötä myös kansalaisyhteiskuntien välilläTutkimuksen tekijät muistuttavat, että afrikkalaisilla järjestöillä ja muulla kansalaisyhteiskunnalla on nyt oivallinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan uusi yhteistyö jatkossa kehittyy. Vaikka aihe on äärimmäisen ajankohtainen, on etelän maiden välisen yhteistyön seuraaminen harvan afrikkalaisen organisaation ohjelmassa, eikä yhteistyön muotoja edes tunneta kovin tarkkaan.Vastaajat olivat itse sitä mieltä, että tällä hetkellä harvassa järjestössä riittää resursseja syvälliseen tutkimustyöhön – varsinkin kun läpinäkyvyys ja avoimuus eivät ole etelän maiden välisessä yhteistyössä mitään perusoletuksia.Yhdeksi ratkaisuksi kansalaisyhteiskunnan edustajat esittävät sitä, että afrikkalaisten toimijoiden olisi verkostoiduttava paremmin nousevien talouksien järjestökentän kanssa. Yhdessä niiden on huomattavasti helpompi avata ja seurata maidensa välillä tapahtuvaa toimintaa.11.11.11: New Voices on South-South Cooperation between Emerging Powers and Africa. African civil society perspectives -raportti (pdf)