Intia on maailman suurimpia maatalousmaita. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut vaarantavat maaseutuväestön ruokaturvan ja elinkeinon Kuva: Intia on maailman suurimpia maatalousmaita. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut vaarantavat maaseutuväestön ruokaturvan ja elinkeinon

Raportti: Ilmastonmuutos uhkaa romuttaa Etelä-Aasian ympäristön ja talouden

Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat kutistaa Intian ja muiden eteläisen Aasian maiden taloutta jopa yhdeksän prosentin vuosivauhdilla vuosisadan loppuun mennessä, varoittaa Aasian kehityspankki.

Teksti: Sanna Jäppinen

Etelä-Aasian maissa elää yhteensä lähes 1,5 miljardia ihmistä, ja heistä kolmannes köyhyydessä. Köyhyyden vähentäminen käy entistä vaikeammaksi, kun ilmastonmuutoksen seuraukset iskevät keskeisille sektoreille, kuten maatalouteen, energiantuotantoon, liikenteeseen, terveydenhuoltoon ja turismiin, Aasian kehityspankki (ADB) toteaa.Jos maat jatkavat nykyiseen tahtiin fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisäävät hiilidioksidipäästöjä, on ilmastonmuutoksen seurauksista odotettavissa kallis lasku – joka vain nousee vuosisadan loppua kohden.Vuoteen 2050 mennessä Bangladeshia, Bhutania, Intiaa, Malediivejä, Nepalia ja Sri Lankaa odottaa joka vuosi keskimäärin 1,8 prosentin menetys bruttokansantuotteeseen (bkt). Vuoteen 2100 mennessä vuotuiset menetykset saattavat nousta jopa lähes yhdeksään prosenttiin. Pahiten kärsii saarivaltio Malediivit.Uhkakuvat perustuvat skenaarioon, jossa merkittäviä päästövähennyksiä ei kyetä tekemään, ja maapallon lämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä jopa 4,5 astetta.  Jos lämpötilan nousu saadaan pysymään korkeintaan kahdessa asteessa, voivat vuotuiset bkt-menetykset jäädä vuosisadan loppuun asti noin 2,5 prosenttiin, ADB:n raportissa ”Assessing the Costs of Climate Change and Adaptation in South Asia” todetaan.Ruuantuotanto heikkeneeMaatalousvaltaisissa maissa lämpötilan noususta ja sateiden muutoksista aiheutuvilla kuivilla kausilla ja tulvilla on kauaskantoisia seurauksia satoihin ja ihmisten ruokaturvaan. Vaikka joillakin alueilla tietyt kasvit saattavat menestyä ilmaston lämpenemisen takia nykyistä paremmin, arvioidaan kokonaisvaikutusten olevan ruuantuotannolle negatiivisia, raportissa todetaan.Esimerkiksi riisintuotanto saattaa kasvaa vuoteen 2080 mennessä jopa 16 prosenttia Nepalin vuoristoisessa ja mäkisessä viljelymaassa, mutta vähentyä samaan aikaan lähes neljänneksellä Bangladeshissa, Bhutanissa, Intiassa ja Sri Lankassa.Etelä-Aasiassa monsuunisateiden rytmin uskotaan pysyvän ennallaan, mutta talvet muuttuvat kuivemmiksi ja lämpimämmiksi, mikä vähentää lumipeitteitä. Samalla rankkasateista voi seurata tulvia ennustamattomasti ympäri vuoden, kun sateet eivät enää tiivisty lumeksi.Myös jäätiköiden sulamisesta aiheutuvalla merenpinnan nousulla on alueella huomattavia seurauksia: merenpinnan noustessa metrin 95 miljoonan ihmisen asuinpaikka jää veden alle. Lisäksi noin sadan miljoonan ihmisen arvioidaan kärsivän vahinkoja hirmumyrskyjen yhteydessä niin sanotun myrskyvuoksen aiheuttamista äkillilistä merenpinnan nousuista, raportissa arvioidaan.Ilmaston lämpeneminen lisää paineita myös maiden terveydenhuollolle, sillä kaikissa lämpötilan nousua arvioivissa skenaarioissa näyttää selvältä, että kuolleisuus trooppisiin tauteihin, kuten denguekuumeeseen ja malariaan sekä ripuliin tulee kasvamaan alueella, raportissa arvioidaan.Sopeutumiseen tarvitaan miljardejaMitä vähemmän panostetaan nyt ja lähitulevaisuudessa uusiutuviin energiamuotoihin ja jatketaan fossiilisten polttoaineiden hyödyntämistä, sitä kalliimmaksi nousevat myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset, Aasian kehityspankki toteaa.Jos lämpötilan nousu on 4,5 asteen tasoa, on Etelä-Aasian maiden on käytettävä sopeutumistoimiin vähintään 73 miljardia dollaria joka vuosi vuosisadan loppuun asti. Korkeintaan 2,5 asteen nousussa pysyminen pienentäisi kuluja 41 miljardiin.Monilla alueen mailla, esimerkiksi Intialla, on jo nyt olemassa tarkkojakin suunnitelmia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suunnitelmiin sisältyy – tai ainakin niihin pitäisi sisältyä – paitsi puhtaamman energian kehittäminen myös esimerkiksi muuttuviin olosuhteisiin soveltuvien viljalajien jalostaminen ja pintavesien tehokkaampi varastointi.Jatkossa näiden suunnitelmien on oltava maiden kehitystavoitteiden ja köyhyyden vähentämisen ytimessä – ja hallituksen ohella sekä yksityisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan on päästävä mukaan vaikuttamaan suunnitelmiin, ADB toteaa. Kansalliset tiekartat eivät kuitenkaan vielä yksin riitä, vaan maiden on myös tehtävä enemmän yhteistyötä esimerkiksi teknisten investointien ja tiedon jakamisen suhteen.ADB: Assessing the Costs of Climate Change and Adaptation in South AsiaADB: Climate Change May Slash 9% From South Asia’s Economy By 2100–Report