Euron kolikko hajoaa osiksi.
Kuvituskuva. Kuva: photoschmidt / iStock

Raportti: Euroopan kehitysyhteistyössä iso ero todellisten ja raportoitujen kehitysmäärärahojen välillä

Jopa viidesosa EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysrahoituksesta ei täytä kehitysyhteistyön kriteereitä, arvioi tuore AidWatch-raportti. Suomi pärjää arvioissa kohtalaisesti.

Teksti: Mika Niskanen

EU:n jäsenmaiden viimevuotiset kehitysyhteistyön määrärahat vaikuttavat ensivilkaisulta historiallisen suurilta, kertoo keskiviikkona julkaistu AidWatch-raportti.

Kun kehitysyhteistyön määrärahat lasketaan yhteen, saadaan viime vuodelta lukemaksi 84 miljardia euroa. Jos tätä vielä vertaa kansainväliseen sitoumukseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön, päästään ennätyksellisen korkeaan 0,59 prosentin lukemaan.

Samainen AidWatch-raportti kuitenkin huomauttaa, ettei tämä ei ole koko totuus.

Jopa viidennes näistä määrärahoista ei nimittäin täytä kehitysyhteistyön kriteereitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Kyse on niin sanotusta paisuneesta kehitysrahoituksesta (inflated aid), joka koostuu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluista, velkahelpotuksista ja matalan tulotason maista tulevien opiskelijoiden kuluista.

Paisunutta kehitysrahoitusta oli viime vuonna 22 prosenttia raportoiduista määrärahoista. Kun ne jätetään huomiotta, saadaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoiksi raportin mukaan noin 65,4 miljardia euroa. Tällöinkin kasvua on merkittävästi: 9,7 miljardia euroa toissavuodesta.

AidWatch-raportti tarkastelee vuosittain EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysyhteistyön rahoituksen määrää, kohdentamista, tehokkuutta ja yhdenvertaisuusvaikutusta. Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORD julkaisi raportin keskiviikkona 18. lokakuuta. Fingo osallistui raportin laatimiseen Suomen näkökulmasta.

”AidWatch on tärkeä tapa saada kokonaiskuvaa Euroopan kehitysyhteistyömäärärahoista. Raporttia tehdään hyvässä yhteistyössä Euroopan maiden kehitysjärjestöjen kanssa. Ainakin Suomessa yhteistyö on hyvää myös Fingon ja ulkoministeriön välillä. Laadukkaan työstön vuoksi toivon, että raporttia myös Suomessa hyödynnetään kehitysrahoitusta koskevassa päätöksenteossa”, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu toteaa.

Ukrainaan liittyvät kulut paisuttavat kehitysrahoitusta

Paisuneen kehitysrahoituksen määrä kasvoi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tärkein selittävä tekijä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jonka takia ukrainalaiset ovat joutuneet pakenemaan muualle Eurooppaan.

Moni EU:n jäsenmaa laskee pakolaisten kulut osaksi kehitysyhteistyön rahoitustaan. AidWatch-raportin mukaan pakolaiskuluja kirjattiin kehitysyhteistyöksi viime vuonna 13,9 miljardia euroa, kun toissa vuonna sama luku oli 4,9 miljardia euroa. Yhdeksän EU-maan kohdalla pakolaisten vastaanottokulut käsittivät yli neljänneksen raportoidusta kehitysrahoituksesta.

Raportti kiittää, että Belgia, Unkari ja Slovakia tekivät päätöksen olla laskematta ukrainalaisten pakolaisten vastaanottokuluja kehitysyhteistyönsä määrärahoihin.

Raportti huomauttaa myös, että kehitysrahoitusta ei kohdennu riittävästi matalimman tulotason maille. Fingon Ilmari Nalbantoglu muistuttaa, ettei vauraiden maiden tavoitetta 0,2 % bktl-osuudesta matalimman tulotason maille olla Euroopan laajuisesti saavutettu.

”Matalimman tulotason maissa tyypillisesti kotimainen tuotanto ja kotimarkkinakysyntä ovat verrattain vähäisiä, joten kehitysyhteistyön lisäksi muita rahavirtoja kohdentuu näihin maihin vain vähän. Siksi niiden on hankalaa kehittää esimerkiksi terveydenhuoltoaan tai koulutustaan. Kehitysyhteistyö voi olla keino, jolla yhteiskunnissa katkaistaan kielteisiä noidankehiä ja käynnistetään myönteisiä kehiä”, Nalbantoglu sanoo.

Lisäksi maailman talousjärjestelmä kohtelee näitä maita monella mielessä syrjivästi

”Matalimman tulotason mailla on esimerkiksi vaikeuksia päästä kansainväliseen kauppaan osallisiksi sekä saada osakseen reilua osuutta maissa toimivien yhtiöiden veroista. Kehitysyhteistyön lisäksi erittäin tärkeää olisi muuttaa maailmantalouden rakenteita reilummaksi myös matalan tulotason maille”, Nalbantoglu muistuttaa.

Suurimmat kehitysyhteistyön maksajat ja suosituksia Suomelle

Raportti vertailee eri EU:n jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön määrärahojen suhdetta niiden bruttokansantuloon (BKTL). Jäsenvaltiot asetettu paremmuusjärjestykseen tämän luvun perusteella. Paisunut kehitysyhteistyö on jätetty laskuista pois.

Kärkiviisikko koostuu tutuista valtioista: Luxemburg, Ruotsi, Saksa, Hollanti ja Tanska. Suomi sijoittuu AidWatchin listauksessa seitsemänneksi. AidWatch arvioi Suomen kehitysyhteistyön ei-paisuneiden määrärahojen olevan 0,43 prosenttia bruttokansantulosta.

Raportti antaa myös suosituksia Suomelle. Raportti suosittelee päättäjien keskustelevan kehitysyhteistyön toimijoiden kanssa ennen päätöksiä kehitysyhteistyön leikkauksista. Tämä tulee tehdä, jotta leikkaukset aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa.

Raportin mukaan Suomen kannattaa myös hyödyntää vuonna 2021 laadittua kehityspoliittista ylivaalikautista selontekoa myös tällä vaalikaudella.

Raportti suosittelee Suomea huomioimaan pitkän aikavälin tavoitteet ja vahvuudet kehityspolitiikassa sekä edistämään kestävän kehityksen tavoitteita.

AidWatchin mukaan liiallinen kehitysyhteistyön keskittäminen Ukrainaan samalla, kun yleisesti kehitysyhteistyöhön tehdään leikkauksia, voi tarkoittaa menetettyjä mahdollisuuksia Suomen työssä kumppanimaiden- ja organisaatioiden kanssa. Kun verrattain suuri osa kehitysyhteistyön määrärahoista kohdennetaan Ukrainaan, Suomen on muiden rahoittajien tapaan tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että varat käytetään tehokkaasti Ukrainassa.

Lisätiedot:

Linkki raporttiin

Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi | 050 317 6693