Budjetin suunnittelua.
Oppositiopuolueiden varjobudjetit paljastavat Kuva: Oppositiopuolueiden varjobudjetit paljastavat

Puolueiden varjobudjetit vertailussa: Kehitysyhteistyölle luvataan lisärahaa

Oppositio on julkaissut tällä viikolla vaihtoehtobudjettejaan samalla, kun eduskunnassa on puitu hallituksen tiukkaa talouspolitiikkaa. Vertailimme varjobudjetit ja selvitimme, kuka panostaisi kehitysyhteistyöhön.

Teksti: Mimosa Hedberg

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on tehnyt huomattavia leikkauksia kehitysrahoitukseen. Vuonna 2015 ilmoitetut leikkaukset iskivät voimakkaasti kehitysyhteistyöhön, kun hallitus kertoi saksivansa siitä noin 330 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön rahoitus on pienentynyt noin 43 prosenttia ja tukea YK-järjestöillä on leikattu reippaasti.

Kokonaisuudessaan kehitysavun taso on jäämässä ensi vuonna alle 0,4 prosenttiin bruttokansantulosta – siitäkin huolimatta, että Suomi on muiden rikkaiden valtioiden ohella sitoutunut YK-tavoitteen mukaisesti suuntaamaan kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan.

Hallitus leikkaa, mutta mitä tekisivät oppositiopuolueet? Niistä osa on julkaissut syksyn mittaan vaihtoehtobudjettinsa ja viimeisimmät tällä viikolla. Eduskunta käsitteli varjobudjetteja keskiviikkona. Kahlasimme budjetit läpi ja selvitimme, miten kävisi kehitysyhteistyörahoituksen opposition käsissä.

Kaikkien oppositiopuolueiden budjeteissa on mainittu kehitysyhteistyörahoitus, ja valtaosa suuntaisi lisää rahaa kehitysyhteistyöhön. Etenkin järjestötoimintaan heruu oppositiolta tukea. Perussuomalaiset mullistaisi kehitysavun, sillä puolue ehdottaa budjetissaan avun muuttamista kokonaan vapaaehtoiseksi, jolla saavutettaisiin sen mukaan 550 miljoonan euron säästöt.

RKP varjobudjettien avokätisin

RKP panostaisi huomattavasti eniten rahaa kehitysyhteistyöhön, ja se nostaa kysymyksen yhdeksi budjettinsa kärkiviesteistä. Puolue ehdottaa 213 miljoonan lisäystä varsinaiseen kehitysapuun. Tämän lisäksi se peruisi sekä 130 miljoonan finanssisijoitukset että Finnfundin 10 miljoonan pääomakorotuksen.

”Suomen on oltava luotettava toimija kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja kansakunta, joka kantaa oman vastuunsa tukipolitiikassa. — Emme voi hyväksyä sitä, että Suomi ei kanna globaalia vastuutaan ja että säästöjä tehdään niin, että maailman köyhimmät ja hädänalaisimmat unohdetaan”, RKP:n vaihtoehtoisessa budjetissa linjataan.

Myös vasemmistoliitto lupaa varjobudjetissaan reippaan lisäyksen kehitysyhteistyöhön, yhteensä 120 miljoonaa. RKP:n tavoin myöskään vasemmistoliitto ei ole tyytyväinen hallituksen finanssisijoituksiin, vaan se moittii niitä läpinäkyvyyden puutteesta.

”Kehitysyhteistyöllä torjutaan osaltaan köyhyyttä, parannetaan ihmisoikeuksia, edistetään demokratiaa, ehkäistään konflikteja ja hillitään ilmastonmuutosta”, Vasemmistoliiton ehdotuksessa muistutetaan.

Puolueen varjobudjetissa juuri ilmastokysymykset on nostettu jalustalle, ja vasemmistoliitto lisäisikin 60 miljoonaa lahjamuotoiseen ilmastorahoitukseen. Puolue muistuttaa myös, että ympäristöongelmat ovat yhä useammin ilmastopakolaisuuden syy.

Vihreät lisäisi kehitysrahoitusta 125 miljoonalla lisäeurolla, mutta muutoin puolueen vaihtoehtobudjetissa kehitysyhteistyön teemaa käsitellään varsin vaisusti. SDP puolestaan ehdottaa 100 miljoonaa euroa lisärahaa kehitysyhteistyöhön ja sen lisäksi 1,7 miljoonaa erityisesti rauhan- sekä ihmisoikeusjärjestöille. SDP antaa varjobudjetissaan myös vahvan tukensa järjestöjen toiminnalle.

Perussuomalaisilta räväkkä ehdotus

Perussuomalaisten varjobudjetin kehitysapulinjaus on herättänyt median huomion, sillä se mullistaisi Suomen nykyisen kehitysyhteistyön rahoituksen.

Puolue ehdottaa koko varsinaisen kehitysyhteistyön leikkaamista ja vapaaehtoisen kehitysapurahaston perustamista. Tämä perussuomalaisten mukaan parantaisi annetun kehitysavun laatua ja mahdollistaisi paremmin 0,7-tason saavuttamisen.

”Painopistettä siirrettäisiin kansalaistoiminnan tukemiseen ja kansalaisille avattaisiin mahdollisuus päättää siitä, mihin kohteisiin kehitysapurahoja käytettäisiin”, puolue perustelee ehdotuksessaan. Perussuomalaiset on laskenut, että malli toisi valtion budjettiin yli 500 miljoonan euron vuosittaisen säästön.

Suomalaisten järjestöjen työhön puolue tuntuu kuitenkin luottavan. Varjobudjetissa kehutaan kotimaisia kehitysyhteistyön järjestötoimijoita, joiden kautta eurot menevät tehokkaasti perille. Puolue muistuttaa myös, että järjestöt ”luovat myönteistä Suomi-kuvaa maailmalla ja työllistävät suomalaisia”.

Tällä hetkellä kansalaisjärjestöt saavat kehitysyhteistyövaroista 65 miljoonan euron tuen, mutta perussuomalaiset haluaisi nostaa tätä tukea 75 miljoonaan.

Kansalaisten kehitysapulahjoituksiin perussuomalaiset ehdottaa verovapautta samoin kuin kristillisdemokraatitkin. Sen lisäksi KD lisäisi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä 30 miljoonalla eurolla.

,

Kehitysrahoitusta sivuttiin eduskunnan keskustelussa

Kehitysyhteistyöhön suunnattava rahoitus ei noussut pääpuheenaiheeksi eduskunnassa käydyssä keskustelussa keskiviikkona.

Pääministeri Juha Sipilä kuitenkin totesi, että ”kehitysyhteistyön rahoittamisesta minulla ja hallituksella on erilainen kanta kuin perussuomalaisilla.” On siis tulkittavissa, että Sipilä ei lämpene perussuomalaisten ehdottamalle mallille vapaaehtoisen kehitysapurahaston perustamisesta.

”Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esittämä kehitysapumalli on ainutlaatuinen. Se perustuu aiempaa enemmän kansalaisten vapaaehtoisuuteen”, Jari Ronkainen (ps.) puolestaan hehkutti.

Muutkin perussuomalaisten edustajat puhuivat eduskunnassa käydyssä keskustelussa ehdottamastaan mallista. Sitä vastoin muiden puolueiden keskusteluavaukset kehitysyhteistyörahoitukseen liittyen jäivät vain mainintojen tasolle – varjobudjettien muhkeista lupauksista huolimatta.