Presidentti Niinistö: Koulutus antaa tytöille mahdollisuuden hallita elämäänsä

Tyttöjen päivän seminaarissa puhuneen presidentin mukaan on hätkähdyttävää, että kaksi kolmasosaa luku- ja kirjoitustaidottomista ihmisistä on naispuolisia. Suomalaiset järjestöt tekevät maailmalla työtä tyttöjen aseman parantamiseksi.

Teksti: Iina Leppäaho

Maailmassa on yli 64 miljoonaa tyttöä, joilla ei ole mahdollisuutta koulutukseen. Ranskan instituutin seminaarissa kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta tyttöjen mahdollisuuksien parantamista käydä koulua pidettiin ratkaisuna moniin ongelmiin.”Koulutus ei anna tytöille vain luku- ja kirjoitustaitoa vaan kyvyn hallita elämää. Koulutetuista tytöistä tulee naisia ja äitejä, jotka nostavat perheensä köyhyydestä”, presidentti Sauli Niinistö sanoi avauspuheenvuorossaan.Paneelikeskustelussa Suomen tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila toi esille, että tyttöjen koulutuksen edistämisen vaikutukset ulottuvat laajalle.”Koulutukseen panostamalla voidaan edesauttaa muiden ihmisoikeuksien toteutumista”, Lammila sanoi.Tyttöjen aseman parantaminen nähdään laajasti yhtenä oleellisena edellytyksenä kehitykselle. Päivän puheenvuoroissa viitattiin usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden ulottamiseen sanoista tekoihin. Yhtenä tavoitteista on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus. Myös Suomen kehityspoliittisen ohjelman yhtenä painopisteenä ovat naiset ja tytöt. Naisten ja tyttöjen aseman parantumisen nähdään auttavan muiden kehitystavoitteiden saavuttamista.Köyhyys estää koulunkäynninPresidentti Niinistö nosti esille, että miljoonilla lapsilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta koulutukseen. Suurin osa näistä lapsista on tyttöjä.”Tyypillistä on, että tytöt osallistuvat perusopetukseen, mutta mitä ylemmälle koulutusasteelle mennään, sitä pienemmät mahdollisuudet tytöillä on opiskella. On hätkähdyttävää, että kaksi kolmasosaa luku- ja kirjoitustaidottomista ihmisistä on naispuolisia”, presidentti sanoi.Köyhyys vaikeuttaa erityisesti tyttöjen mahdollisuuksia käydä koulua. ”Monissa maissa tytöt nähdään poikia vähempiarvoisina”, Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen totesi.Ranskalainen Toutes à l’ecole -järjestö tekee työtä tyttöjen koulutuksen eteen Kambodžassa, jossa köyhyys sulkee koulujen ovet tytöiltä.”Köyhien perheiden tytöt joutuvat jäämään kotiin tekemään kotitöitä tai heidät myydään prostituoiduksi”, järjestön puheenjohtaja Tina Kieffer kertoi.Toutes à l’ecolen perustamassa koulussa opiskelee yli tuhat tyttöä. Järjestö opettaa myös perhesuunnittelua ja tekee kotiväkivallan vastaista työtä. Kiefferin mukaan tarvitaan kipeästi useampia koulutettuja naisia rakentamaan Kambodžaa. ”Maa tarvitsee lääkäreitä, opettajia ja insinöörejä.”Suomen koulutusjärjestelmästä kiitosta myös järjestöilleSuomi on niittänyt kansainvälistä mainetta toimivasta koulutusjärjestelmästään. Menestys ei ole kuitenkaan syntynyt itsestään.”Järjestöt ovat vaikuttaneet Suomen kehitykseen paljon”, kertoi Marttojen kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist. Järjestö perustettiin yli sata vuotta sitten edistämään kansan sivistystä naisten kautta.Lindqvistin mukaan julkisen sektorin pitää tehdä osansa, mutta järjestöillä on oma roolinsa.”Vaikuttaminen tyttöjen itsetuntoon, lainsäädäntöön ja riittävä rahoitus vaikuttavat kaikki tyttöjen mahdollisuuksiin kouluttautua”, hän sanoi.Suomalaiset järjestöt tekevät maailmalla työtä tyttöjen aseman parantamiseksi. Kotimaan toiminnan lisäksi Martat tekevät Keski-Afrikassa työtä naisten mahdollisuuksien parantamiseksi järjestämällä kotitalous- ja yrittäjyyskursseja.Ei tuloksia ilman rahaaVaikka tyttöjen koulutus nähdään yleisesti tärkeänä, panelistit näkivät että leikkaukset Suomen kehitysyhteistyövaroista vaikeuttavat sen eteen tehtävää työtä. Yhä enemmän järjestötyöntekijöiden työajasta kuluu rahan keräämiseen järjestön toiminnan rahoittamiseksi.”Hammastahnaa tarvitsevat kaikki ja sitä helppo myydä, mutta lahjoituksia hyväntekeväisyyteen ei ole yhtä helppo saada”, Ossi Heinänen sanoi.Terhi Lindqvist toi esille, että saadakseen rahoitusta järjestöjen on tehtävä työtä näkyvyytensä eteen. Isoimmat ja tunnetuimmat järjestöt saavat helpoimmin yksityistä rahoitusta.Ossi Heinäsen mukaan olisi tärkeää päästä eroon siitä asenteesta, että ensin autetaan meillä ja sitten vasta muualla: ”Meillä on varaa molempiin!””Suomi on ollut köyhä maa mutta ei ole enää. Meillä on annettavaa muille”, Tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila sanoi.