Sirpa Pietikäinen Kuva: Sirpa Pietikäinen

Pietikäinen: Pankeilta toimilupa pois, jos toimii veroparatiiseissa

Sirpa Pietikäinen, Mari Kiviniemi ja Lyydia Kilpi etsivät ratkaisuja veropohjan vuotamiseen Kepan ja Akavan seminaarissa.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Esa Salminen

Jos halutaan, että veronkiertoa ei käytetä hyväksi, vastustamisen tulee perustua lakiin, järjestykseen ja sanktioihin.”Piste.”Näin sanoi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) Kepan ja Akavan verojen välttelyä käsitelleessä seminaarissa 26. syyskuuta.Pietikäisen mukaan monet vastustavat tomerampia toimia verojen välttelyn kitkemiseksi, koska sellainen lisää byrokratiaa ja tulee kalliiksi. Hänestä kalliimmaksi tulee se, että veronkierto ja verojen välttely saavat rehottaa ja heikentää kilpailuasetelmia.”Ja kyllähän sekin nyt maksaa jotakin, ettei käytetä lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa — tai se, että yrityksillä on kirjanpitovelvoite. On vain asioita, joista voi ajatella, että ne ovat yhteisesti niin tärkeitä reilujen pelisääntöjen ja toiminnan kannalta, että ne säädellään ja piste.”EU:n kädet verotuskysymyksissä ovat jossain määrin sidotut, sillä verotuspäätökset tulee tehdä yksimielisyydellä. On kuitenkin monia olemassa olevia työkaluja, joita voitaisiin Pietikäisen mukaan käyttää tiukemmin. Näitä ovat esimerkiksi tilinpäätösdirektiivi ja tilintarkastusdirektiivi. Tilintarkastettuihin tilinpäätöksiin voisi hänestä lisätä rasti ruutuun -menetelmällä kohdan: ”Oletteko saaneet suosituimmuuskohtelua, käyttänyt veroparatiiseja tai toiminut OECD:n harmaan talouden kitkemisohjelman ohjeiden vastaisesti?””Jos tilinpäätöksessä valehtelee ja jää kiinni, siitä heilahtaa häkki”, Pietikäinen sanoo.Jos tällaisella muutoksella olisi siirtymäaika, hyvin moni luultavasti siivoaisi Pietikäisen mukaan pesänsä niin, että voisi olla valehtelematta.Pietikäinen peräänkuulutti myös avointa verojen raportointia maa- ja hankekohtaisesti sekä sitä, että veronkierto määriteltäisiin rahanpesurikokseksi.Ehkä rajuin ehdotus Pietikäiseltä on, että veroparatiisimääritelmää tiukennettaisiin ja sanktioitaisiin kunnolla. Jos yritys jäisi kiinni veroparatiisikytköksistä, se ei saisi enää julkista rahoitusta kotimaasta eikä EU:lta eikä saisi osallistua julkisiin hankintoihin. Jos taas pankki narahtaisi kiinni siitä, että on auttanut asiakkaitaan toimimaan veroparatiiseissa, se menettäisi toimilupansa EU:ssa.”Nordealtakin olisi tämän teorian mukaan heilahtanut toimilupa hyllylle.”Kiviniemi: On löydetty 55 miljardiaSuomen entinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) toimii nykyään teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n apulaispääsihteerinä. Kiviniemi kertoi seminaarissa kahdesta OECD:n ohjelmasta, joilla pyritään tarttumaan veropohjan vuotamiseen.Laajempaa kansainvälistä kannatusta nauttii BEPS-hanke, joka perustuu yksittäisiin tietopyyntöihin: viranomaiset voivat tiedustella toisesta maasta yritysten maksamia veroja. Sillä voidaan puuttua erityisesti aggressiiviseen verosuunnitteluun, joka on usein laillista, mutta Kiviniemen mukaan ”ei yhteiskunnallisesti sopivaa”.”Veropohjan vuotaminen ja voittojen keinotekoinen siirtäminen vääristävät kilpailua. Kansainväliset yritykset voivat saada etua suhteessa yrityksiin, jotka toimivat vain yhdessä maassa.”BEPSillä pyritään kursimaan säännöstön porsaanreikiä umpeen.Toinen hanke on ensi vuoden alussa voimaan tuleva automaattinen verotietojen vaihto AEOI, jossa on toistaiseksi mukana 101 maata — noin puolet maailman valtioista. Automaattisella tietojenvaihdolla saadaan näkyviin puhtaasti laitonta veronkiertoa.Jos mukana olisivat kaikki maat, ei Bahaman-papereita tai Lux-leakseja tarvittaisi, sillä verottajat saisivat kaikki tiedot automaattisesti, Kiviniemi summasi.”Toisaalta voi sanoa, että aina varmaan luovuus, ahneus ja rikollisuus yhdistävät voimansa niin, että löytyy uusia tapoja etsiä niitä porsaanreikiä niin, ettei veroja tarvitsisikaan maksaa.”Erityinen haaste Kiviniemen mukaan on saada kehitysmaat mukaan automaattiseen tiedonvaihtoon, jotta järjestelmästä tulee kattava.OECD:n ohjelmissa on kyse tavallaan korjausliikkeestä, sillä erityisesti rikkaita maita edustavassa järjestössä on tehty pitkään töitä sen eteen, ettei kansainvälisiä yrityksiä verotettaisi kahteen kertaan. Monimutkainen säännösviidakko on aiheuttanut sen, että osa yrityksistä voi käyttää pykäliä hyväkseen ja olla maksamatta veroja mihinkään.Ohjelmat ovat vasta käynnistymässä, mutta nyt jo niiden puitteissa on tunnistettu 55 miljardia euroa mahdollisia uusia verotuloja.”Suunta on oikea”Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Lyydia Kilpi muistutti, että kehitysmaita ei tulisi kuitenkaan pakottaa noudattamaan sääntöjä, jotka on sovittu pöydissä, joihin heillä ei ole asiaa.”Mitään maita ei saisi ehdollistaa soveltamaan sääntöjä, joita se ei ole ollut päättämässä.”Kilven mukaan Eurooppa on veroparatiisityössä myös kaksinaismoralistinen.”Meidän pitäisi katsoa myös peiliin siinä, että meillä on täällä Euroopassakin veroparatiiseja: sellaisia maita kuin Kypros, Alankomaat, Luxemburg ja Britannian monet kanaalisaaret.”Niin Kilpi, Kiviniemi kuin Pietikäinen kehuivat, että veroparatiisien vastainen työ on viime vuosina edistynyt. Etenkin finanssikriisin jälkimainingeissa yhä useammat maat ovat alkaneet ajatella, että pakenevat verot olisi hyvä saada valtioiden kassaan.”Nyt kun on momentum, niin olisi hyvä mahdollisuus ottaa seuraava askel ja tehdä yhteistyöstä globaalia”, Kilpi kannusti.”Viime viikolla Ecuador vaati YK:n huippukokouksessa, että perustetaan hallitusten välinen elin, jolla on mandaatti vaatia sitovia sääntöjä verojen välttelyn torjumiseksi. Ecuadorin ulkoministeri painotti, että veronkierto on rakenteellinen ongelma. Ei tässä ole kyse siitä, että pitäisi osoitella joitain tiettyjä maita sormella, vaan pitää olla tasavertainen osallistumismahdollisuus ja kohtelu kaikille maille.””Tämä ei ole uusi ehdotus, mutta se on hyvä ehdotus, ja aika on ehdottomasti oikea sille. Toivon, että niin Suomi, kuin EU kuin OECD asettuvat tukemaan tätä ehdotusta.”Tapahtuma oli osa Agenda 2030 -keskustelutilaisuuksien sarjaa.