”Suomelle tärkeitä teemoja uusista kestävän kehityksen tavoitteista neuvoteltaessa ovat ympäristö, tavoitteiden universaalius, keskiarvojen unohtaminen, eriarvoisuuden vähentäminen, ihmisoikeusperustaisuus sekä maapallon kantokyvyn huomioiminen”, totesi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) vieraillessaan Kepan syyskokouksessa 21. marraskuuta.Paateron mukaan YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin yhteenvetoraportti kaksi vuotta kestäneistä Post 2015 -neuvotteluista on odotettavissa 4. joulukuuta. Sen jälkeen ulkoministeriö ryhtyy järjestämään kuulemisia eri sidosryhmille, jotta Suomen kannat tavoitteisiin saadaan selkiytettyä. Vuoden 2015 alussa käynnistyvät hallitusten väliset neuvottelut, ja uudet kehitystavoitteet astuvat voimaan vuoden 2016 alussa.”Hieman epäilyttää, löydetäänkö EU:n tasolla teemoja, joista kaikki jäsenmaat olisivat samaa mieltä”, Paatero arveli. Myös unionin kantojen hiontaa jatketaan joulukuussa.Paateron mukaan Suomen kanssa samanmielisten rintama löytyy todennäköisesti muista Pohjoismaista ja Britanniasta.Suomen malli ilmastorahoituksesta kiinnostaa maailmallaMinisteri muistutti, että meneillään olevat ilmastoneuvottelut linkittyvät vahvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tuovat selkeästi esille tarpeen kaikkia maita koskettavista päämääristä.”Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maita tulotasosta riippumatta”, Paatero totesi.Paatero kertoi, että Suomen malli suunnata päästöhuutokauppavaroja kansainväliseen ilmastorahoitukseen on herättänyt kiinnostusta maailmalla.”Alunperin malli vaikutti mielestäni vähän kauhistuttavalta: eikö rahoja todellakaan löydy muualta. Hyvää on kuitenkin se, että päästökaupan ja ilmastonmuutoksen torjunnan välillä on suora yhteys”, Paatero totesi.Suomen tuorein panos kansainväliseen ilmastorahoitukseen kuultiin eilen 20. marraskuuta, kun Suomi lupasi 80 miljoonaa euroa eli noin 100 miljoonaa dollaria kehitysmaiden ilmastotoimia tukevaan vihreään ilmastorahastoon.Järjestöillä – samoin kuin medialla – on Paateron mielestä merkittävä rooli tällaisten rahoituspäätösten yhteydessä.”Kun kysytään, miksi Suomi tekee näin ja tuhlaa rahojaan, tarvitaan aktiivista kansalaiskeskustelua. Tarvitaan puolustajia ajatukselle, että elämme yhteisessä maailmassa.”Kepa.fi: Vihreälle ilmastorahastolle luvattiin lähes 10 miljardia dollaria
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
