Pääomapako ”kehitysmaista” on suurempi kuin apu ja sijoitukset yhteensä

Verokikkailu vie kehitysmailta yhä enemmän pääomia vuosittain, uusi ennätys vuodelta 2012 on 991 miljardia dollaria. Suurimpia häviäjiä ovat keskituloiset maat, jotka menettävät enemmän kuin ne saavat sijoituksia ja apua yhteensä.

Teksti: Esa Salminen

Verokikkailu, korruptio ja muu pääomapako on kasvanut ennätyslukemiin: yhteenlaskettu vuoto kehitysmaista vuonna 2012 oli 991 miljardia dollaria (795 miljardia euroa), selviää Global Financial Intergrity -järjestön (GFI) tuoreesta raportista. Reilu kolme neljäsosaa tästä rahasta hävisi yritysten siirohinnoittelun tähden, eli käytännössä monimutkaisen kikkailun avulla veroparatiiseihin.Summa on niin valtava, että se ylittää kehitysmaihin tulleiden suorien sijoitusten määrän (789 miljardia dollaria) ja maiden vastaanottaman kehitysavun (89,7 miljardia dollaria) – yhteensä.”Mikä huolestuttavinta, pääomapako kasvaa 9,4 prosentin vuosivauhtia – kaksinkertaisesti maailman bruttokansantuotteeseen nähden”, sanoo GFI:n puheenjohtaja Raymond Baker järjestön tiedotteessa.Kasvu ei ole maantieteellisesti tasaista: pääomapako Saharan eteläpuolisesta Afrikasta on kasvanut 13,2 prosenttia vuosittain, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueelta jopa 24,2 prosenttia.GFI:n mukaan pääomapakoa vastustaessa tulisi ensisijaisesti puuttua siirtohinnoitteluun, sillä se on ongelman suurin aiheuttaja. Järjestö peräänkuuluttaa, että tuleviin YK:n kestäviin kehityksen tavoitteisiin otettaisiin mukaan kauppaan liittyvien laittomien pääomavirtojen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.Enemmän kuin kehitysapu – mutta riippuu mitä maita katsooKun tarkastelee GFI:n listaa maista, jotka eniten pääomiaan menettävät, huomaa, että ”kehitysmaista” puhuminen ei ylipäätään ole kovin mielekästä. Listan kärkimaat ovat (tässä järjestyksessä) Kiina, Venäjä, Meksiko, Intia, Malesia, Saudi-Arabia, Brasilia, Indonesia, Thaimaa ja Nigeria.Näistä Venäjä ja Saudi-Arabia eivät virallisen määritelmän mukaan ole kehitysmaita, eli niille syystä tai toisesta lahjoitettua rahaa ei saa laskea kehitysavuksi. Muutkin ovat niin sanottuja keskituloisia kehitysmaita.Kun tarkastellaan niin sanottuja vähiten kehittyneitä maita (Least Developed Countries), kuva on hieman valoisampi. Näistä 48 maasta valuuttapako oli ”vain” noin 22 miljardia dollaria vuonna 2012. Sijoituksia ne saivat YK:n mukaan samana vuonna 25,7 miljardia, kehitysapua 43,1 miljardia (siis yli puolet avusta menee keskituloisiin maihin) ja siirtolaisten rahalähetyksiäkin 30,5 miljardia.On tietenkin luonnollista, että keskituloisista maista rahaa pakenee enemmän, sillä niissä suuret yritykset pääasiassa toimivat ja liikevaihdot ovat suuria.Jos kehitysmaita tarkastellaan ryhmänä, niin ne toki menettävät selvästi enemmän kuin saavat virallisina virtoina pääomia sisään. Tällainen tarkastelu ei kuitenkaan ole kovin mielekäs, sillä kaikkein köyhimmät maat saavat kuitenkin enemmän kuin menettävät. On myös hieman erikoista, että GFI vuodesta toiseen puhuu raporteissaan ”kehitysmaista”, kun sen listaukseen kuuluvat Venäjän ja Saudi-Arabian lisäksi Puola, Makedonia, Latvia ja Liettua.GFI: New Study: Crime, Corruption, Tax Evasion Drained a Record US$991.2bn in Illicit Financial Flows from Developing Economies in 2012