Onko Suomen ilmastoraha ”uutta” vai ”vanhaa”?

Suomi lupasi 110 miljoonaa euroa pikarahoitusta kehitysmaiden tukemiseksi. Epäselväksi kuitenkin jäi, onko kyseessä aidosti uusi raha vai ainoastaan korvamerkitty osa nykyistä budjettia.

Teksti: Lauri Haapanen

Kööpenhaminan ilmastokokous alkaa olla lopuillaan. Ihmeitä kukaan tuskin kaksiviikkoiselta kokoukselta odotti, mutta yhtenä saavutuksena voidaan pitää maailman johtajien päätöstä perustaa uusi ilmastorahasto.
Toinen ilmastokokouksen edistysaskel oli yhteisymmärrys kehitysmaiden pika-rahoituksesta (fast start financing) vuosille 2010-2012. Tarkoitus on tukea kehitysmaiden päästövähennyksiä ja sopeutumistoimia 2,4 miljardilla eurolla vuodessa.
Suomi oli luvannut jo ennen Kööpenhaminan kokouksen alkua osallistua pika-apuun 100 miljoonalla eurolla kolmessa vuodessa, siis reilulla 30 miljoonalla vuotta kohden.
Kokouksen kuluessa pääministeri Matti Vanhanen nokitti avun noin 110 miljoonaan euroon.
Oleellinen kysymys jäi kuitenkin epäselväksi: mistä rahat Suomen ilmastokassaan otetaan?
Vanhanen ja Halonen eri pusseilla
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on useaan otteeseen korostanut, että ilmastorahoituksen tulee olla kehitysyhteistyöbudjetin ulkopuolista lisärahaa.
Sitä vastoin pääministeri Vanhanen totesi Kööpenhaminassa, että ilmastorahoituksen kasvuun on jo varauduttu kasvattamalla kehitysavun budjettia.
”Tulevaisuudessa tätä täytyy miettiä, sillä vuoden 2012 jälkeen ilmastoavun pitäisi olla aidosti uutta rahaa”, hän sanoi Helsingin Sanomien mukaan (11.12.).
Vanhasen lausunnosta jäi vaikutelma, että pikarahoitus otettaisiin nykyisestä vajaan miljardin euron kehitysyhteistyöbudjetista. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että nykybudjetista korvamerkittäisiin reilu kymmenesosa ilmaston kriisihoitoon. Muuhun kehitysapuun tämä tietäisi siten samaisen 110 miljoonan euron lovea.
Niin ikään Kööpenhaminassa puhunut presidentti Tarja Halonen näytti olevan Vanhasen kanssa eri pusseilla rahan alkuperän suhteen.
”Rahoituksessa on Halosen mielestä varmistettava, että tuki on niin sanottua uutta rahaa eikä esimerkiksi kehitysyhteistyövaroja”, kirjoitti Helsingin sanomat eilen (17.12.).
Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla päänaisten ja -miesten suurten puheiden linjaamista rahoituslähteistä ei vielä torstaina tiedetty mitään varmaa.
”Asiaan palataan Köpiksen jälkeen tulosten varmistuttua. Hallitus ottaa kantaa rahoitukseen kevään aikana”, kertoi kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön päällikkö Tiina Jortikka-Laitinen sähköpostitse Kööpenhaminasta.

Ilmastorahasto

Tarkoitettu kehitysmaiden päästövähennysten ja sopeutumistoimien rahoituksen hallinnointiin.
Aloittaa toimintansa vuonna 2012.
Tarkoitus tukea vuosittain kehitysmaita vuodesta 2013 alkaen 50 miljardilla dollarilla ja vuodesta 2015 alkaen 100 miljardia dollaria vuoteen 2020 saakka.
Keneltä rahasto saa varansa, jäi vielä päättämättä. Yksityiskohdista on tarkoitus sopia ensi vuoden ilmastokokouksessa Meksikossa.

Pika-rahoitus

Vuosille 2010-2012.
Kehitysmaille yhteensä 7,2 miljardia euroa kolmessa vuodessa eli 2,4 miljardia vuotta kohden.
Suomi osallistuu pikarahoitukseen 110 miljoonalla eurolla.

Lisää tietoa aiheesta

Kepan uutinen: Onko tanskalainen Samsøn saari ratkaisu ilmasto-ongelmiin?
Kepan uutinen: Vaihtoehtofoorumissa vaadittiin täyskäännöstä ilmastoneuvotteluihin
Kepan uutinen: Naistutkijat: Ilmastonmuutos voi lisätä tasa-arvoa eteläisessä Afrikassa
Kepan uutinen: Öljylobbaus jarruttaa USA:n ilmastopolitiikkaa
Kepan uutinen: Etelän järjestöt: Ilmastoraha ei ole apua vaan velanmaksua