Laosilaisia mielenosoittajia oikeussalissa kuuntelemassa Xayaburin patoon liittyvää oikeudenkäyntiä. Viisitoista suomalaista kansalaisjärjestöä jätti vuonna 2012 valituksen Pöyryn toiminnasta samaisessa patohankkeessa. Kuva: Laosilaisia mielenosoittajia oikeussalissa kuuntelemassa Xayaburin patoon liittyvää oikeudenkäyntiä. Viisitoista suomalaista kansalaisjärjestöä jätti vuonna 2012 valituksen Pöyryn toiminnasta samaisessa patohankkeessa.

OECD Watch: Kansalliset yritysvastuun neuvottelukunnat epäonnistuneet tehtävässään

Vain sadasosa päätöksistä on parantanut väärinkäytöksiä kärsineiden ihmisten asemaa.

Teksti: Matti Ylönen

Kansallisten yritysvastuun neuvottelukuntien päätökset ovat vain harvoin tuottaneet konkreettisia parannuksia yritysten toimintaan, toteaa OECD Watch -järjestön tuore selvitys Remedy remains rare.Järjestö kävi selvitystä varten läpi 250 OECD-maiden neuvottelukuntien tekemää päätöstä vuosilta 2001-2015. Näistä kahdessakymmenessä tapauksessa yhtiö oli myöntänyt toimineensa väärin. Saman verran oli tapauksia, joissa yhtiö oli lisäksi muuttanut sisäisiä toimintaohjeitaan.Vain kolme päätöstä oli johtanut haittaa kärsineiden ihmisten olojen paranemiseen. Korvauksia ei oltu maksettu yhdessäkään tapauksessa.Neuvottelukunnat epäonnistuneet tehtävässäänKansalliset neuvottelukunnat perustettiin vuosituhannen vaihteessa valvomaan OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevan ohjeiston toteutumista.Uusimmat toimintaohjeet hyväksyttiin vuonna 2011. Ne sisältävät ohjeita muun muassa perusihmisoikeuksien noudattamisesta, työntekijöiden järjestäytymisvapauden kunnioittamisesta ja ympäristönsuojelusta.Neuvottelukunnilla ei ole valtaa langettaa rangaistuksia, joten niiden valta rajoittuu lähinnä yritysten mainetta heikentävien lausuntojen kirjoittamiseen.Tästä näkökulmasta ei ole yllätys, että neuvottelukuntien toiminta on tuottanut vain vähän konkreettisia tuloksia.Monia käytännön ongelmiaOECD Watchin mukaan neuvottelukuntien toiminnassa on monia käytännön ongelmia. Kaikkien maiden tilanne ei ole samanlainen, mutta ongelmat ovat yleisiä eri maissa.Esimerkiksi tapausten esitutkinta pitäisi tehdä kolmessa kuukaudessa ja päätös saada aikaan vuoden sisällä kantelun nostamisesta, mutta aikataulut pettävät usein.Neuvottelukunnat pyrkivät ensisijaisesti välittämään sopua kiistan osapuolten välillä. Jos tämä ei onnistu, tulisi niiden tehdä asiasta päätös parhaan saatavilla olevan tiedon pohjalta. Käytännössä jutut jäävät usein pöydälle eikä lopullista ratkaisua saada.Neuvottelukunnat voisivat toimivaltansa puitteissa seurata myös päätöstensä toimeenpanoa, mutta näin tätä tapahtuu OECD Watchin mukaan erittäin harvoin.Tämä on järjestön mukaan osa laajempaa ongelmaa, kun neuvottelukunnat eivät käytä kaikkia niiden toimivallan sallimia keinoja työssään.Pöyry nosti Suomen neuvottelukunnan otsikoihinSuomen neuvottelukunta toimii tällä hetkellä yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan nimellä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sen tehtävänä on edistää toimintaohjeiden tehokasta soveltamista, toimia kansallisena yhteyselimenä ja ohjata valtioneuvoston yhteiskunta- ja yritysvastuun toimintaohjelmaa.Huonosti tunnettu neuvottelukunta nousi Suomessa julkisuuteen vuonna 2013, kun konsulttiyhtiö Pöyryä syytettiin väärinkäytöksistä Laosin kiistanalaisessa patohankkeessa.Kansalaisjärjestöjen mukaan Pöyry oli konsultoinut maan hallitusta hankkeen ympäristövaikutuksista, vaikka yritys tiesi olevansa mukana rakentamassa patoa. Asiaan ei koskaan saatu lopullista päätöstä, koska mitään selvitystä ei tehty.Voima-lehden (6/2013) mukaan viidentoista suomalaisen järjestön tekemä kantelu jätettiin tutkimatta, eikä valtuuskunnan sihteeristö esimerkiksi pyytänyt lausuntoja ulkopuolelta vaikka neuvottelukunnan omat ohjeet olisivat sallineet riippumattomien asiantuntijoiden tai tutkijoiden käytön.OECD Watch nostaakin Pöyryn tapauksen esimerkiksi epätasaisen tiedonsaannin ongelmista. Yritysten toiminnasta valittavat tahot joutuvat usein turvautumaan puutteellisiin tietoihin, kun iso osa tiedoista on salaisia.Kun neuvottelukunnan työ ei tuota tuloksia, jää yritysten ulkomaantoiminnan valvonta käytännössä kansalaisyhteiskunnan työn varaan.Suomessa tätä työtä on tehnyt muun muassa Finnwatch-järjestö, jonka tärkein rahoituslähde on tällä hetkellä uhattuna osana kehitysyhteistyön leikkauksia.Korjaus 24.6.2015: Jutun aiemmassa versiossa sanottiin, että Finnwatch oli mukana jättämässä kantelua Pöyrystä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan Finnwatch oli tuolloin mukana neuvottelukunnan jäsenenä käsittelemässä tapausta ja jätti siitä eriävän mielipiteen.