OECD: Maailman tuloerot suurimmillaan yli sataan vuoteen

Kansainväliset tutkimus- ja rahoituslaitokset käyttävät usein bruttokansantuotetta hyvinvoinnin mittarina.Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestössä OECD:ssä on kuitenkin viime vuosina herätty pohtimaan uudenlaisia tapoja mitata inhimillistä kehitystä.Järjestö on julkaissut vuodesta 2011 lähtien paremman elämän indeksiä (Better Life Index, BLI). Ja hiljattain järjestössä alettiin pohtia, olisiko BLI sovellettavissa myös esi-isiemme ja -äitiemme elämään.Syntyi ajatus kutsua joukko taloushistorioitsijoita selvittämään, miten hyvinvointi on kehittynyt viimeisten 200 vuoden aikana.Tarkasteluun otettiin bruttokansantulon lisäksi yhdeksän muuta osa-aluetta: palkat, koulutus, eliniänodote, pituus, turvallisuus, poliittiset instituutiot, elinympäristön laatu, tulojen jakautuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo.Parin sadan vuoden tutkimusväli asetti omat haasteensa.Pituuden katsottiin oleva hyvä mittari yleiselle terveydelle ja ravinnonsaannille, etenkin lapsuusajalta. Ja pituustietoja on saatavilla 1800-luvunkin vankiloiden ja armeijan dokumenteista sekä ihmisten luurangoista.Lukutaitoa ja koulussa vietettyjä vuosia pystyttiin myös arvioimaan jälkikäteen, samoin kuin eliniänodotetta.BKT ja hyvinvointi erilläänSuurin osa ”How Was Life? Global Trends in Wellbeing since 1820” -tutkimuksen eilen julkistetuista tuloksista on yllätyksettömiä, mutta tutkimus tarjoaa koko joukon kiinnostavia yksityiskohtia.Lukutaito on kasvanut vuodesta 1820 huimasti. 1800-luvun alussa lukutaitoisia oli vain 20 prosenttia väestöstä, kun nyt 80 prosenttia osaa lukea. Lukutaidon kehittyminen on seurannut bruttokansantuotteen kehitystä melko tarkasti.Eliniänodote sen sijaan on jatkanut kasvuaan, vaikka bruttokansantuotteen nousu on hidastunut tai pysähtynyt. Syynä ovat erilaiset lääkealan tekniset keksinnöt ja niiden leviäminen ympäri maailman. Maailman eliniänodote on kaiken kaikkiaan tuplaantunut vuosien 1880 ja 2000 välillä. Elinvuosina tämä on merkinnyt alle 30 ikävuoden ennusteen kasvua lähes 70 vuoteen. Nykyisin OECD-maissa voi olettaa elävänsä lähes 80-vuotiaaksi.Tutkijoiden mukaan bruttokansantuote ja hyvinvointi eivät välttämättä kulkeneet käsi kädessä myöskään teollisen vallankumouksen aikana, kun monilla tehdastyöläisillä meni aiempaa huonommin eikä kunnon ravintoa riittänyt kaikille.Tuloerojen kehitys huolettaaYksi tutkimuksen keskeisimmistä löydöistä liittyy maiden sisäisiin, ennen veroja mitattuihin kotitalouksien tuloeroihin, jotka pienenivät 1800-luvun lopulta aina vuoden 1970 nurkille. Sen jälkeen erot ovat kasvaneet aina nykypäivään saakka, kenties globalisaation vaikutuksesta.Tutkijoiden mukaan ”merkittävin ja huolestuttavin piirre maailmantalouden kehittymisessä viimeisten 200 vuoden aikana on ollut valtaisa tuloerojen kasvu”.Myös OECD:n pääsihteeri Angel Gurría kertoi toissapäivänä Euroopan parlamentille Strasbourgissa huolensa eriarvoisuuskehityksestä: ”OECD-maissa väestön vauraimman 10 prosentin tulot ovat 9,5 kertaa suuremmat kuin köyhimmän 10 prosentin tulot. Tämä epäsuhta on kasvanut 30 prosentilla viimeisten 25 vuoden aikana.”Kasvavien tuloerojen aiheuttamaa syrjäytymistä on hieman pehmentänyt se, että muut hyvinvoinnin mittarit ovat toistaiseksi pysyneet tasa-arvoisempina kuin tuloerot vuoden 1970 jälkeen.Ennen vuotta 1970 tilanne oli toisinpäin: tulot olivat jakautuneet maiden sisällä tasaisemmin kuin muut hyvinvoinnin tekijät.How Was Life? Global Well-Being Since 1820