OECD aikoo puuttua suuryritysten veronkiertoon

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuore raportti ”Addressing Base Erosion and Profit Shifting” pureutuu valtioiden veropohjan rapautumiseen, joka johtuu erityisesti monikansallisten yritysten verosuunnittelusta, Suomeksi sanottuna verojen välttelystä tai jopa laittomasta veronkierrosta.OECD ilmoittaa tuottavansa ”globaalin ja kaikenkattavan toimintasuunnitelman”, jossa tarjotaan konkreettisia ratkaisuja kansainväliseen verotusjärjestelmään, joka on aikaansa jäljessä.OECD:n mukaan merkittävä tekijä veropohjan rapautumisessa on yritysten voittojen siirto maasta toiseen, jolloin veroja ei tarvitse maksaa siellä, missä voitot tapahtuvat – ja usein ei missään.Raportissa todetaan, että kansalliset verosäännökset eivät ole pysyneet maailman mukana: nykyään yritykset integroituvat rajojen ylitse, ja talous on usein aineetonta tai digitaalista. Verosääntöjä koordinoidaan huonosti, ja syntyy paljon teknisesti ottaen laillisia rakenteita, jotka mahdollistavat järjestelmän hyväksikäytön.”Nykyään voi esimerkiksi tehdä internetin kautta suuria voittoja jossain ilman, että maassa ollaan läsnä tavalla, joka sallisi verottamisen”, raportissa todetaan.Raportti pyrkii antamaan kokonaiskuvan periaatteista kansainvälisten toimintojen verottamisen takana sekä niistä mahdollisuuksista, joita nämä luovat verojen välttelylle. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta on OECD:n omiin sääntöihin perustuva siirtohinnoittelu, jolla korporaatio voi siirtää riskejä ja voittoja yritysryhmän sisällä maasta toiseen omaksi edukseen.OECD on laatinut raporttinsa G20-ryhmän valtionvarainministerien ja keskuspankkiirien kokoukseen, joka pidetään 14.–16. helmikuuta Moskovassa.Oikeudenmukaista verotusta ajava Tax Justice Network (TJN) on OECD:n ulostuloon poikkeuksellisen tyytyväinen. Vielä viime vuonna Suomessa vieraillut järjestön johtaja sanoi, ettei OECD:tä kiinnosta veroparatiiseihin koskeminen, sillä suuret taloudet nojaavat veroparatiiseihin, tai jopa ovat niitä.”Vaikka raportissa on paljon sellaista, mistä olemme eri mieltä, toivotamme tämän tervetulleena avauksena, jolla on mahdollisuus muuttaa koko peliä: tämä on erinomainen alku kansainvälisen verojärjestelmän mahdollisesti vakavalle uudistamiselle”, TJN kommentoi nyt blogissaan.OECD:n verohankkeella on TJN:n mukaan tällä hetkellä merkittävää poliittista nostetta, ja tuore raportti vaikuttaa siltä, että hankkeessa halutaan oikeasti arvioida kansainvälistä verotusjärjestelmää ja saada kunnon muutoksia aikaan piakkoin.Vanhat säännöt estävät tuplaverotusta – eivät nollaverotusta”Jo varhain havaittiin, että kansallisten verojärjestelmien yhteispeli saattaa johtaa verotusoikeuksien päällekkäisyyksiin, mikä voi johtaa kaksoisverotukseen”, OECD:n raportissa todetaan.Jo 1920-luvulla Kansainliitossa kehitettiin sääntöjä, joilla pyrittiin puuttumaan yrityksiä haittaavaan kaksoisverotukseen. OECD:n mukaan monikansalliset yritykset kannustavat edelleen kansainvälistä yhteistyötä tuplaverotuksen lieventämiseksi, mutta käyttävät samalla hyväkseen kansallisten verojärjestelmien eroavaisuuksia, jotka mahdollistavat verojen maksamatta jättämisen tai merkittävän vähentämisen.”Jos muut veronmaksajat (mukaan lukien tavalliset kansalaiset) hyväksyvät sen, että monikansalliset yritykset voivat laillisesti jättää tuloverotuksen maksamatta, se vähentää kaikkien veronmaksajien halukkuutta maksaa omia verojaan – ja siihen halukkuuteen moderni verohallinto nojaa”, raportissa sanotaan.Raportti on TJN:n mukaan muutos OECD:n linjassa: teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö on ennenkin puhunut kaksoisverotuksesta, mutta se on ollut paljon innottomampi puhumaan kaksoisverottomuudesta, joka nyt saa raportin keskeisen huomion.”OECD myöntää, että norsu on norsu”OECD:n tulevaan toimintasuunnitelmaan tarvitaan järjestön mukaan luovaa ajattelua, kunnianhimoa ja käytännönläheisyyttä, sillä esteitä muutokselle on paljon. Esimerkiksi eri maiden kahdenvälisiä verosopimuksia on yli 3000.”Viitatessaan kolmeen tuhanteen verosopimukseen OECD hiljaa myöntää, että kansainvälisten verosopimusten verkko – joka on pitkälti punottu OECD:n mallien ohjaamana – on este edistykselle”. TJN tulkitsee blogissaan.Raportissa tunnistetaan kuusi ongelmakohtaa digitaalisesta kaupasta siirtohinnoitteluun.Tax Justice Networkin mielestä kaikkien näiden rakenteellinen syy on nykyjärjestelemän veroviranomaisten haluttomuus nähdä monikansalliset yritykset globaaleina toimijoina. Verottaja tarkastelee yritysjättiläisten paikallisia tytäryhtiöitä itsenäisinä yksiköinä, ja yrittää ymmärtää näiden taloudellisia suhteita korporaation muihin osasiin.”Se on vähän kuin yrittäisi tunnistaa norsua tunnustelemalla yhtä sen jaloista”, TJN sanoo.TJN muistuttaa, että erillisten toimijoiden lähtökohta muodostui OECD omaksi periaatteeksi 1980-luvulla, ja se on otettu osaksi monia sen omia säännöksiä. Tällainen lähtökohta luo helposti haamuyrityksiä, joita käytetään hyväksi esimerkiksi siirrettäessä voittoja veroparatiiseihin. Ongelmat näkyvät selvimmin TJN:n mukaan OECD:n omissa siirtohinnoitteluohjeissa.”Olemme samaa mieltä (OECD:n kanssa), että uudistusten pääasiallinen tavoite tulisi olla verojen välttelyn lopettaminen, sillä se johtaa merkittäviin menetyksiin”, TJN toteaa.”Tämä olisi win–win-ratkaisu kehittyneille maille ja kehitysmaille. Myös yritysmaailma hyötyisi, jos ratkaisu tasoittaisi pelikenttää, vähentäisi houkutusta aggressiiviseen ja kalliiseen verosuunnitteluun, ja toisi mukanaan rationaalisempia mahdollisuuksia päättää sijoituskohteista.”OECD: Addressing base Erosion and Profit shifting (pdf)TJN: OECD unveils major (and welcome) report on corporate taxation