Köyhät maat tarvitsevat ilmastorahaa etupäässä muutoksiin sopeutumiseen Kuva: Köyhät maat tarvitsevat ilmastorahaa etupäässä muutoksiin sopeutumiseen

Nicaragua vähentää päästöjä velkarahalla

Nicaragua tarvitsisi tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mutta maa on päätynyt avunantajien politiikan myötä priorisoimaan päästöjen hillintää, osin velkarahalla. Ympäristöjärjestö Centro Humboldtin kartoituksen mukaan ilmastotuki ei myöskään kohdistu maan haavoittuvimmille alueille.

Teksti: Kirsi Chavda Kuva: Robert Lerich

MANAGUA — Vielä vuonna 1994 Nicaragua oli hiilinielu. Vuonna 2000 maan kasvihuonekaasupäästöt edustivat 0,03 prosenttia maailman kokonaispäästöistä. Toisaalta arvioitu noin puolen asteen lämpötilan nousu viimeisten 30 vuoden aikana näkyy maassa jo sateiden epäsäännöllisyyksinä, kuivuutena ja useammin saapuvina hurrikaaneina.
Helpotusta ei ole luvassa tulevaisuudessa. Nicaragualaiset elävät Centro Humboldtin koostaman maltillisen ennusteen mukaan nykyistä 1,6 astetta lämpimämmässä ilmastossa vuonna 2050.
Sateita maassa saadaan silloin 800 millimetriä eli 17 prosenttia nykyistä vähemmän. Ilmastonmuutoksen tuomat riskit kokee nahoissaan 87 prosenttia väestöstä nykyisen 45 prosentin sijaan. Vain viidellä prosentilla nicaragualaisista tulee olemaan turvattu pääsy puhtaaseen veteen.
Leijonanosa hillitsemiseen — hallituksen toiveiden vastaisesti
Nicaraguan panos globaaliin ilmaston lämpenemiseen on ollut minimaalinen, mutta ilmiöön sopeutumisella alkaa jo olla kiire. Centro Humboldt selvitti kartoituksessaan, vastaako Nicaraguan saama ilmastorahoitus maan tarpeita.
Nicaraguan hallituksen kannanotot sopeutumisen tukemisen tärkeydestä — mikä on laajemminkin kaikista köyhimpien maiden toive — eivät näytä vaikuttaneen monenkeskisten rahoituslaitosten tai kahdenvälisten avunantajien kanssa käytyjen rahoitusneuvottelujen lopputulokseen.
Kartoituksessa identifioitiin kaikkiaan 135 kesäkuun 2005 ja kesäkuun 2011 välillä käynnissä ollutta ilmastohanketta. Niitä rahoittavat monenkeskiset rahoituslaitokset, avunantajamaat, monenkeskiset avunantajat, kansainväliset kansalaisjärjestöt sekä muutama yritys puhtaan kehityksen mekanismin kautta. Hankkeista 59 prosenttia keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, 29 prosenttia sopeutumiseen ja loput ilmastosopimusten toimeenpanoon tai useampiin teemoihin.
Rahoituslaitokset päättävät
Rahavirrat antavat hankkeiden määrää todellisemman kuvan ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen välisestä painotuksesta. Vuotuisesta 197 miljoonasta dollarista 90 prosenttia on suunnattu ilmastonmuutoksen hillintään ja kahdeksan prosenttia sopeutumiseen.
Monenkeskiset rahoituslaitokset rahoittavat 95 prosenttia ilmastohankkeista. Tästä 91 prosenttia menee päästöjen hillitsemiseen ja kahdeksan prosenttia sopeutumiseen. Rahoituslaitosten tuki keskittyy energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen Nicaraguan sähköntuotannossa. Suurimpia yksittäisiä rahoittajia ovat Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF ja alueelliset kehityspankit. Maailmanpankilla on keskeinen rooli erityisesti GEFin tuen välikätenä.
Kaiken lisäksi huomattava osa ilmastorahoituksesta tulee Nicaraguan kansallisesta budjetista sekä maan ottamasta velasta. Monenkeskisten rahoituslaitosten hankkeiden rahoituksesta 41 prosenttia on lahja-apua, 36 prosenttia Nicaraguan julkisia sijoituksia, 14 prosenttia yksityisiä sijoituksia ja 9 prosenttia julkista velkaa. Centro Humboldtin selvityksen kattamat ilmastohankkeet ovat siis velkaannuttaneet Nicaraguan valtiota 99 miljoonan dollarin edestä.
Ilmastopäästöjen hillinnän ja sopeutumisen välisen epäsuhdan lisäksi avunantajien ilmastotukea vaivaa maantieteellinen epäloogisuus. Maan 153 kunnasta 45:ssä ei ole käynnissä yhtään sopeutumiseen keskittyvää hanketta. Suuri osa hankkeita vaille jääneistä kunnista kuuluu ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta korkean riskin alueisiin.
”Hallituksen aika herätä”
Centro Humboldtin mukaan Nicaraguan saama ilmastorahoitus ei nykyisten prioriteettien vallitessa tuo juurikaan apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Raportti heittääkin pallon Nicaraguan hallitukselle. Sen tulee asettaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen selkeäksi prioriteetiksi ilmastorahoitukselle. Sopeutumisrahoitusta pitäisi alkaa kerätä myös bensiiniveroon tehtävän viiden prosentin korotuksen avulla.
Raportti antaa hallitukselle myös muita kotitehtäviä:

valtion päätöksentekokoneiston kapasiteettia tulee parantaa
hallituksen tulee laatia kattava ja yhdenmukainen linjaus ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
osallistumista kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin tulee terästää huomattavasti
hallituksen tulee mahdollistaa ilmastodialogi yhteiskunnan erilaisten toimijoiden kesken,
riskienhallintaan ja ruokaturvaan tulee panostaa.

Lisää tietoa aiheesta

Centro Humboldt: Presentan estudio sobre escenarios climáticos en Nicaragua