Näin jättisulatto tuottaa: Euro Mosambikiin, 21 ulkomaille

Muun muassa kehityspankkien ja hallitusten rahoittama mosambikilainen Mozal-sulatto on tuonut vain vähän rahaa Mosambikin hallitukselle. Valtaosa tuotoista on lipunut ulkomaille, kertoo järjestöjen tuore raportti.

Teksti: Matti Ylönen

Maailmanpankkia ja Euroopan investointipankkia vaaditaan palauttamaan tulot, joita vuonna 2000-luvun vaihteessa rakennettu Mozalin alumiinisulatto on kerryttänyt ulkomaisille sijoittajille ja kehityspankeille.Mosambikissa 1990-luvun lopulla käynnistetystä Mozalin alumiinisulattohankkeesta piti tulla sisällissodasta toipuvan maan kehityksen moottori. Ideana oli tuoda ulkomailta alumiinia, joka jalostetaan paikallisen sähköntuotannon voimin eteenpäin.Kansainväliset kehityspankit Maailmanpankki ja Euroopan investointipankki tukivat hanketta, jota vetivät BHP Billiton -kaivosyhtiö, Mitsubishi ja Etelä-Afrikan Industrial Development Corporation. Rahoittajien joukossa olivat myös muun muassa Britannia ja Saksa.Mosambikin hallitus antoi uudelle yhteisyritykselle mittavat verohelpotukset ja sai 3,9 prosentin osuuden yhtiöstä.”Mozal on hohtava tulevaisuuden symboli yhdessä maailman köyhimmissä maista”, luonnehti Saksan valtion kehitysrahoitusyhtiö DEG hanketta vuonna 2008 julkaisemassaan esitteessä. DEG vastaa suomalaista FinnfundiaMosambikiin jäi murusiaMosambikin Maan ystävät, Jubilee-velkakampanja ja Tax Justice Network -järjestö julkaisivat joulukuun 2012 lopussa raportin, jossa laskettiin ja koottiin ensimmäistä kertaa hankkeen rahavirtoja ja taloudellisia vaikutuksia.”Maasta lähti jokaista Mosambikin hallitukselle maksettua dollaria kohden 21 dollaria voittoina tai korkoina, joita maksettiin ulkomaisille hallituksille ja sijoittajille”, raportissa todetaan.Samaan aikaan alle kahdella dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä lisääntyi vuosien 1996 ja 2008 välillä. Uudempaa dataa ei ole käytössä.Alumiinintuotanto on aiheuttanut merkittäviä ympäristöongelmia. Sen arvioidaan kuluttavan 45 prosenttia Mosambikissa tuotetusta sähköstä. Noin 12 prosenttia Mosambikin kansalaisista on sähkönjakelun piirissä.”Julkisesta rahoituksesta ja kehitystavoitteista huolimatta hallitus saa sulatosta vain hyvin vähän tuloja. Arvioimme että Mosambikin hallitus on saanut sulatosta vuosittain vain noin 15 miljoonan dollarin tulot veroina ja voittoina”, raportti summaa.Samaan aikaan yksin Britannian hallitus on saanut kuuden miljoonan dollarin korkotulot myöntämistään lainoistaan. Pääsijoittaja BHP Billitonin tulot olivat vuosina 2005-2012 keskimäärin 114 miljoonaa dollaria vuodessa.Järjestöt: Korkotulot takaisin MosambikilleJärjestöt vaativat Mosambikin hallitusta neuvottelemaan uudelleen Mozalin toimintaehdot, kuten verotuksen. Lisäksi hallitukselta vaaditaan avoimuutta Mozalin ja muiden suurhankkeiden toimintaan ja raportointiin.Ulkomaisten hallitusten ja rahoittajien tulee järjestöjen mukaan antaa Mosambikille takaisin hankkeesta saamansa korkotulot. Hallitus tarvitsisi myös tukea neuvotellakseen uudelleen Mozalin verosopimukset.Yksityissektorin suurhankkeiden rahoitus ja suhteellinen osuus on ollut viime vuosina kasvussa muun muassa Maailmanpankissa. Mozal on pitkään toimineena suurhankkeena esimerkkitapaus, josta voidaan oppia.