0.7 tempaus
88 prosenttia suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa. Kuva: 88 prosenttia suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa.

Miltä alkava hallituskausi näyttää järjestöjen näkökulmasta? ”Ei riitä, että sitoudutaan, jos ei aseteta tavoitteita”

Ilmastonmuutos, koulutus, kehitysrahoitus ja yritysten yhteiskuntavastuu näkyivät puolueiden vaaliohjelmissa kiitettävästi. Seuraavaksi järjestöt toivovat tulevalta hallitukselta konkretiaa ja pitkäjänteisyyttä.

Teksti: Anni Härkönen

”Varovaisen optimistinen”, kuvailee Unicefin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen alkavaa hallituskautta Unicefin näkökulmasta. Kehityspoliittisista teemoista erityisesti näkemykset koulutuksen tärkeydestä näyttävät yhdistävän poliitikkoja yli puoluerajojen, Huttunen toteaa.

Unicef on monen muun suomalaisjärjestön tapaan vaatinut Suomen kehitysrahoituksen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Tavoite oli myös monen puolueen vaaliohjelmassa, Huttunen muistuttaa.

”Tämä toisi kehityspolitiikkaan kaivattua pitkäjänteisyyttä, jos hallitus loisi yli hallituskausien ulottuvan aikataulun, johon myös sitouduttaisiin.”

Viime hallituskaudella toteutetut kehitysavun leikkaukset kohdistuivat tuntuvasti monenkeskiseen yhteistyöhön ja siten myös YK-järjestö Unicefin rahoitukseen.

”Nyt moni puolue on vaaliohjelmassaan puhunut YK-järjestelmän merkityksen tärkeydestä. Toivotaan, että merkitys tunnustetaan myös rahoituksessa”, Huttunen sanoo.

Koulutus ratkoo jopa globaaleja ongelmia

Suomen opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa iloitaan siitä, että eduskuntapuolueiden ohjelmissa on runsaasti opetusalalle tärkeitä tavoitteita. Nämä tavoitteet liittyvät viisivuotiaiden esiopetukseen, oppimisen tukeen, oppivelvollisuuteen ja opettajamitotukseen, luettelee OAJ:n koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen.

”Sdp ja vihreät ovat vahvasti nostaneet esiin koulutuksen rahoitukseen liittyviä teemoja, ja myös vasemmisto on pitänyt asiaa paljon esillä. Kokoomuksen ja keskustan osalta isoin kysymys on se, ajattelevatko he niin, että koulutukseen voidaan investoida ainoastaan jos työllisyys kasvaa, vai niin, että koulutukseen investoiminen voisikin parantaa työllistymistä”, Pulkkinen pohtii.

Perussuomalaiset ovat pitäneet koulutusasioita esillä melko vähän, Pulkkinen lisää.

OAJ:n näkemyksen mukaan koulutuksella voidaan ratkaista jopa globaaleja ongelmia, mutta tämä edellyttää taloudellista panostusta koulutukseen. Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus Suomen bruttokansantuotteesta putosi viime hallituskaudella alle kolmeen prosenttiin. OAJ:n tavoite on nostaa osuus monen naapurimaan tasolle neljään prosenttiin. 

”Yritystuista voitaisiin siirtää rahoitusta innovointiin ja kehitykseen. Kestävän tulevaisuuden ratkaisut kantavat pitkälle, ja uskomme, että tutkimuksella ja tuotekehityksellä voidaan löytää nykyistä energiatehokkaampia tapoja toimia”, Pulkkinen sanoo.

”Ihme, jos ilmastonmuutosta ei huomioda”

Luonto-Liiton puheenjohtaja Ina Rosberg on tyytyväinen siihen, että ilmastonmuutos nousi yhdeksi vaalien suurista teemoista. 

”Toiveemme on, että ilmasto näkyy myös uudessa hallitusohjelmassa ja uuden hallituksen tekemässä politiikassa. Ennen vaaleja Suomessa oli niin suuria ilmastoaiheisia mielenosoituksia, että ihmehän se olisi, jos ilmastonmuutosta ei otettaisi alkavalla hallituskaudella huomioon”, Rosberg sanoo.

Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen. Nyt Rosberg peräänkuuluttaa tulevalta hallitukselta konkretiaa.

”Ei riitä, että sitoudutaan, jos ei aseteta tavoitteita. Hallitusohjelmaan pitäisi saada kirjattua vuosilukuja esimerkiksi siitä, mihin mennessä luovutaan fossiilisista polttoaineista.” 

Viime aikoina Rosberg on ollut ilahtunut siitä, että lapset ja nuoret ovat kampanjoineet ilmaston puolesta. 

”Toivon, että sama aktiivisuus jatkuisi. Vaikka lapset ja nuoret eivät pääse vielä äänestämään, tulisi heille antaa muita mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin politiikassa”, Rosberg sanoo. 

Eduskunnassa tukijoita yritysvastuulaille

Yli 140 yrityksen, kansalaisjärjestön ja ammattiliiton ajaman #Ykkösketjuun-kampanjan tavoitteena on saada ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki kirjattua Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kampanjaa koordinoi yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch, jonka jäsenistöön Fingo kuuluu.

Yhteensä 615 eduskuntavaaliehdokasta sitoutui edistämään yritysvastuulakia tulevassa eduskunnassa. Heistä 68 valittiin eduskuntaan. 

Eduskuntapuolueista Rkp, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ovat sitoutuneet edistämään lakia. Näiden puolueiden kansanedustajia on uudessa eduskunnassa 122. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala uskoo, että laki saadaan seuraavaan hallitusohjelmaan. 

”Eduskunnan enemmistö on lain takana”, Vartiala toteaa.

Laki velvoittaisi yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Samalla se siirtäisi vastuun hankintaketjujen valvonnasta asiakkailta yrityksille. 

Vartiala toivoo, että hallitusneuvotteluissa esiin nousevat myös verovälttelyyn liittyvät teemat. Finnwatchin arvio väistyvän hallituksen verovastuullisuudesta ei ollut kovin mairitteleva: esimerkiksi veronkiertäjien sanktioita alentanut ja puutteellisia korjauksia hallintarekisteröintiin liittyviin ongelmiin tehnyt hallitus sai järjestöltä verovastuullisuudestaan leikkimielisen kouluarvosanan 6.