Kysely: Yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa yhä kehitysyhteistyötä

Ulkoministeriö on kysynyt vuosittain suomalaisten mielipidettä kehitysyhteistyöstä jo vuodesta 2002 lähtien.Tämän vuoden tulokset julkaistiin heinäkuussa, ja niiden mukaan suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet hyvin myönteisinä taloudellista lamasta huolimatta: 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä, ja 30 prosentin mielestä kehitysyhteistyö on erittäin tärkeää.Gallup aloitettiin tällä kertaa avoimella kysymyksellä kehitysyhteistyöhön liitettävistä mielikuvista ennen kuin annettiin muuta tietoa. Spontaaneissa vastauksissa korostuvat lähes poikkeuksetta myönteiset mielikuvat ja ominaisuudet.Negatiivinen mielikuva oli vain seitsemällä prosentilla vastaajista. He kokivat kehitysyhteistyön tarpeettomaksi tai tehottomaksi, tai liittivät sen kyseenalaiseen toimintaan, kuten korruptioon.Kaiken kaikkiaan vain 3 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä yhdentekevänä ja 13 prosenttia melko vähämerkityksisenä.Perussuomalaiset kriittisimpiäKun vastauksia tarkastellaan puoluekannan mukaan, kaikkein tärkeimpänä kehitysyhteistyötä pitävät vihreiden ja kristillisdemokraattien (98 prosenttia erittäin tai melko tärkeää) sekä RKP:n (96%) kannattajat. SDP:n (85%), vasemmistoliiton (84%), kokoomuksen (83%) ja keskustan (80%) luvut ovat samaa tasoa.Perussuomalaisten kannattajat eroavat muista siten, että heistä 66 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.Perussuomalaisten kannattajista 32 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä yhdentekevänä tai melko vähämerkityksisenä, kun muiden suurten puolueiden kohdalla luku on 14–18 prosenttia.Vain 14 prosenttia nostaisi varojaPeräti 84 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Velvollisuudentunnosta huolimatta pitkä taloustaantuma näyttää hieman vähentäneen kansalaisten halua käyttää verovaroja kehitysyhteistyöhön: kaksi kolmasosaa pitäisi edelleen määrärahat nykyisellä tasolla, mutta enää 14 prosenttia nostaisi niitä, vaikka Suomi ei ole saavuttanut tavoitettaan 0,7 prosentin bktl-osuudesta. Tällä hetkellä Suomen kehitysrahoituksen osuus on noin 0,56 prosenttia.Vielä vuonna 2013 lähes joka neljäs suomalainen olisi nostanut kehitysyhteistyömäärärahoja, mutta kuluneen vuoden julkinen keskustelu rakennemuutoksista, veronkiristyksistä, leikkaustarpeista ja julkisen talouden alijäämästä on tutkimuksen laatijan Juho Rahkosen mukaan saattanut lisätä kansalaisten varovaisuutta.Tieto ei mene perille?Enemmistö vastaajista (70%) on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöstä on saatavilla riittävästi tietoa. Toisaalta kansalaiset pitävät omaa tietotasoaan melko heikkona. Tietoa on siis useimpien mielestä tarjolla ihan kohtalaisesti, mutta se ei täysin tavoita yleisöä.Eniten lisätietoa kaivataan kehitysyhteistyön tuloksista (47%). Toiseksi eniten halutaan tietoa Suomen kehitysyhteistyöstä ja siitä, mihin yhteisiä verorahoja käytetään.Televisio on yhä tärkein tietolähde kehitysyhteistyöasioissa. Sanomalehtien merkitys kehitysyhteistyötä koskevan tiedon lähteenä on hiljalleen mutta tasaisesti laskenut viime vuosien ajan, ilmeisesti yhtä jalkaa lehtien levikin kanssa. Internet ei ole edelleenkään noussut ohi television ja lehdistön, vaan pitää kolmatta tilaa.Tämän vuoden tutkimukseen otettiin mukaan ensimmäistä kertaa myös sosiaalinen media. Vain 10 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa sitä kautta tietoa kehityskysymyksistä.Tulokset esiinSuomalaiset luottavat viranomaisiin myös kehitysyhteistyöasioissa: viranomaisten antamaa tietoa pidetään luotettavampana kuin kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden välittämää tietoa. Erot eivät ole kuitenkaan suuria: kansalaisjärjestöiltä saatua tietoa piti erittäin tai melko luotettavana 80 prosenttia vastaajista, viranomaisiin luotti 85 ja tiedotusvälineisiin 77 prosenttia. 14 prosenttia ilmoitti saaneensa kehykysymyksistä tietoa nimenomaan kansalaisjärjestöiltä.Kansalaisten luottamus kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen on pikkuhiljaa laskenut. Nyt enää 62 prosenttia katsoo väittämän ”Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sillä saadaan aikaan tuloksia” vastaavan omaa käsitystään erittäin tai melko hyvin. Laskua viime vuodesta on 3 prosenttiyksikköä ja parhaista vuosista noin 10 prosenttiyksikköä.Epäilysten lisääntyminen selittyy Juho Rahkosen mukaan pitkälti taloustaantuman ja kansainvälisen poliittisen tilanteen aiheuttamalla yleisellä epävarmuudella.Rahkonen summaa, että kehitysyhteistyön tuloksista ja Suomen kehitysyhteistyövarojen käytöstä kertominen on nyt entistäkin tärkeämpää, sillä suomalaisten lisääntynyt ”menoleikkausajattelu” asettaa useimmat julkisten varojen käyttökohteet entistä kriittisemmän tarkastelun kohteeksi.UM: Kehitysyhteistyön vahva kannatus jatkuu