”Ponnistelut vuosituhattavoitteiden eteen ovat olleet melko onnistuneita, mutta tekemättömiä töitä on vielä”, totesi Amina Mohammed Helsingissä 13. maaliskuuta. Mohammed on YK:n pääsihteerin erityisneuvonantaja prosessissa, jossa muovataan uusia kehitystavoitteita vuoden 2015 jälkeiselle ajalle. Silloin umpeutuvat nykyiset vuosituhattavoitteet.Mohammed kutsuu vuosituhattavoitteiden jälkeistä tilaa ihmiskunnan minimitasoksi. Siinä muun muassa köyhyys on puolitettu, kaikki lapset ovat käyneet peruskoulun ja niin lapsi- kuin äitiyskuolleisuus ovat romahtaneet.”Surullista kyllä, siihen minimitasoon ei vielä olla päästy.”Joitain keskeneräisiä asioita siis kulkeutuu tuleviin kehitystavoitteisiin. Näiden lisäksi uusissa kehitystavoitteissa pyritään tarttumaan katvealueisiin, jotka vuosituhattavoitteita kirjoitettaessa jäivät huomiotta.Eriarvoisuus, väestörakenteen muutos ja erityisesti nuorten työttömyys ovat Mohammedin mukaan tällaisia, samoin kuin konfliktit, väkivalta ja katastrofien hallinta, joiden konsultaatiokierrosta varten Mohammed on Helsinkiin saapunut.Kehitysministeri Heidi Hautalan mielestä se, ettei konfliktien ja väkivallan ehkäisyä otettu tarpeeksi huomioon vuosituhattavoitteissa, teki itse tavoitteista alttiita näille riskeille.”Konflikti, väkivalta ja katastrofit ovat olleet tuhoisia vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle etenkin hauraissa ja konfliktien piinaamissa valtioissa”, Hautala sanoi.Tilastot tukevat Hautalan ja Mohammedin tulkintaa: Oxfamin mukaan aseelliset konfliktit ovat kutistaneet varovaistenkin arvioiden mukaan Afrikan konfliktivaltioiden talouksia keskimäärin 15 prosentilla. YK:n kehitysohjelma UNDP:n mukaan inhimillisen kehityksen indeksin häntäpään kymmenestä maasta yhdeksän on kokenut konflikteja viimeisen 20 vuoden aikana.Erittäin laaja konsultaatio: 148 tavoitetta?Helsingissä järjestettävä kuuleminen konflikteista, väkivallasta ja katastrofeista on osa YK:n temaattisten konsultaatioiden sarjaa. Muut teemat ovat ruokaturva ja ravitsemus, kasvu ja työllisyys, eriarvoisuus, hallinto, terveys, koulutus, ympäristöllinen kestävyys, väestö, vesi sekä energia.Temaattisten konsultaatioiden lisäksi YK on järjestänyt lähes sata kansallista kuulemistilaisuutta ja ottanut kansalaisten ja järjestöjen näkemyksiä vastaan myös internetissä. Tavoitteita valmisteleva korkean tason paneeli jättää raporttinsa YK:n pääsihteerille toukokuussa.Laajat kuulemiset ovat YK:n vastaus kritiikkiin siitä, että alkuperäiset vuosituhattavoitteet kirjoitettiin vuonna 2000 pienessä porukassa, erityisesti länsimaiden näkökulmasta.Amina Mohammedin mukaan kiinnostus osallistua on ollut suuri: tähän mennessä on esitetty 148 eri tavoitetta. Kaikkea ei tietenkään voida ottaa mukaan, mutta Mohammedin mukaan kaikki äänet ovat tervetulleita.Yksitoista tavoitetta?Jos YK tekee yhdestätoista laajasta teemasta konsultaatiot, tarkoittaako se sitä, että näemme tulevaisuudessa yksitoista tavoitetta: turvallisuus, hyvä hallinto, terveys, vesihuolto, ja niin edelleen?Se on mahdollista, mutta vielä epävarmaa.Helsingissä käsiteltyjen konfliktien, väkivallan ja katastrofien teeman raporttiluonnoksessa maalaillaan kahta skenaariota: joko voitaisiin luoda omat tavoitteensa näille kolmelle teemalle, tai sitten voitaisiin muotoilla moniulotteinen tavoite, joka tarttuisi kolmeen teemaan kokonaisvaltaisemmin.Kolmas vaihtoehto on ottaa riskien hallinta ja ehkäisy osaksi muita tavoitteita. Yksi raportin pääviesteistä on, että konfliktien oireiden sijaan pitäisi keskittyä niiden syihin: eriarvoisuuteen, naisten syrjäyttämiseen, puutteellisiin lapsi- ja nuorisopolitiikkoihin sekä valtion että luonnonvarojen väärinkäyttöön.Sama epävarmuus tavoitteiden parhaasta muotoilutavasta näkyy muidenkin teemojen alustavissa raporteissa: esimerkiksi hyvä hallinto ja ympäristön kestävyys voisivat tarvita omat tavoitteensa, mutta toisaalta niiden toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää muille tavoitteille.”Vallankumouksellinen agenda: Universaalius, kestävyys ja tasa-arvo”Keskustelua tulevista kehitystavoitteista kiinteästi seuraava ODI-ajatushautomon tutkija Jonathan Glennie huomautti Guardianin blogissa 12. maaliskuuta, että tavoitekeskustelussa on tapahtunut viime vuosina kolme merkittävää suunnanmuutosta, jotka vievät kehityskeskustelua pysyvästi hyvään suuntaan.Ensinnäkin tavoitteista on todennäköisesti tulossa universaaleja, eli kaikkia maita koskevia. Vielä vuonna 2010 tämä ajatus oli Glennien mukaan täysin uusi, eikä länsimaille kovin mukava. Kahdeksasta vuosituhattavoitteesta seitsemän koski etupäässä kehitysmaita.Toiseksi näyttää hyvin varmalta, että kehitystavoitteet ja samaan aikaan sorvattavat niin sanotut kestävän kehityksen tavoitteet yhdistyvät. Glennie arvelee, että pian puhutaan pelkistä kestävän kehityksen tavoitteista ”vuoden 2015 jälkeiset kehitystavoitteet” -retoriikan sijaan.Kolmas uusi painotus on eriarvoisuuden voimakas nouseminen kehitysagendalle — myös taloudellisessa mielessä, eli on alettu puhua tuloeroista ja äärimmäisestä rikkaudesta äärimmäisen köyhyyden ohella. Tuloerojen tasaamista ovat viime vuosina peräänkuuluttaneet monet, Kansainvälisestä valuuttarahastosta lähtien.”Kolme sanaa: universaalius, kestävyys ja tasa-arvo — vähän kuin väkivallaton Ranskan vallankumous — ovat nyt tiukasti kehitystavoitteista sopimisen keskiössä”, Glennie summaa.Tulevien tavoitteiden YK-sivusto The World We WantKepan sivu: Beyond 2015 — maailma vuosituhattavoitteiden jälkeenJonathan Glennie: The radical nature of development in the near future is already assured
Konfliktit, työ ja eriarvoisuus uudelle kehitysagendalle
Tulevat kehitystavoitteet tarttuvat katvealueisiin ja uusiin haasteisiin. Näyttää jo melko varmalta, että kehitystavoitteet yhdistyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin vuoden 2015 jälkeen.
Teksti: Esa Salminen Kuva: Oleg Zabielin