Kestävän kehityksen tavoitteita vaikea mitata

Ensi syyskuussa vahvistetaan YK-maiden itselleen määrittämät kehitystavoitteet, joita kohti maailma sitten ponnistelee seuraavien 15 vuoden aikana.Nämä niin sanotut kestävän kehityksen tavoitteet koostuvat 17 päätavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Esimerkiksi ensimmäiseksi päätavoitteeksi on asetettu ”äärimmäisen köyhyyden lopettaminen kaikissa muodoissaan kaikkialla”.Näitä tavoitteita edelsivät niin sanotut vuosituhattavoitteet, joita arvosteltiin mittareiden vähyydestä. Kritiikki on yritetty ottaa huomioon uusien tavoitteiden muotoilussa.Nykytilastot kehnojaMutta tuleeko uusienkaan tavoitteiden mittaaminen olemaan helppoa?”On mahdotonta odottaa, että kaikki maailman maat pystyisivät mittaamaan tuloksiaan tässä laajuudessa”, sanoi eilen Helsingin yliopiston ja Suomen YK-liiton järjestämässä seminaarissa puhunut Eva Jespersen.Jespersen on yksi YK:n pääsihteerin asettaman asiantuntijaryhmän jäsenistä. Ryhmä tuotti pääsihteerille vastikään raportin, jossa tehdään suosituksia kestävän kehityksen tavoitteiden mittaamisesta tilastollisin menetelmin.Jespersen näkee tilastojen keruun nykytilan kehnona, etenkin köyhimmissä maissa. Hän lainaa norjalaisen tilastotieteilijän Morten Jervenin Poor Numbers -kirjan madonlukuja Afrikasta: puolet Saharan eteläpuolisen Afrikan syntymistä jää rekisteröimättä, kansalliset tilastotoimistot toimivat hyvin vähäisillä resursseilla ja liian paljon data-aukkoja joudutaan täyttämään puhtaasti arvioimalla.Jopa Jespersenin päivätyössä UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksin parissa törmätään samaan asiaan: indeksi joudutaan yleensä laskemaan kolme vuotta vanhojen lukujen perusteella.Vain neljännes mitattavissaKestävän kehityksen tilastointiin perehtynyt tilastokeskuksen Leo Kolttola kertoi käyneensä läpi kaikki 169 alavatavoitteeseen liitetyt yksittäiset indikaattorit. Niitä on kaiken kaikkiaan 370.”Vain puolet indikaattoreista ovat sellaisia, että niitä voi mitata tilastotieteen menetelmin”, Kolttola sanoi seminaariyleisölle. ”Ja tuosta puolikkaasta vain noin puolet on helposti saatavilla.”Käytännössä siis vain noin neljäsosa tavoitteista on mitattavissa, mutta YK:n tilastoryhmään kuulunut Jespersen ei vaikuta lannistuneelta.”Olemme lähteneet siitä, että ensin varmistetaan, että kaikki maat saavat ydintilastonsa kuntoon. Alamme siitä sitten kehittää muita tilastoja kohti vuotta 2030.”Uusia, kekseliäitä menetelmiäJespersenin ryhmän tuoreessa raportissa annetaan kolme pääsuositusta.Ensinnäkin, puutteellista dataa pitäisi yrittää paikata kekseliäillä uusilla menetelmillä. Mutta ei millä keinolla hyvänsä. Morten Jerven kertoo kirjassaan varoittavan esimerkin siitä, kuinka Maailmanpankki yritti arvata köyhän maan bruttokansantuotetta tarkkailemalla yöaikaan sytytettyjen valojen määrää satelliittikuvista ja vertailemalla niitä toiseen maahan, josta oli saatavilla hyviä tilastoja.Jespersen tarjoaa toimivampia malleja. Kun esimerkiksi syntymien ilmoittaminen kännykällä tehtiin mahdolliseksi nigerialaisille, saatiin tilastoihin kirjattua 18 miljoonaa syntymää lisää vuosina 2011-2012.Toinen ryhmän suosituksista liittyy rahoitukseen. Datarikkaiden maiden tulisi tukea dataköyhiä maita, jotta kuilua saataisiin kurottua umpeen ja yhteinen ymmärrys maailman todellisesta tilasta paranisi. Tästä rahoituksesta keskustellaan ensi heinäkuussa Addis Abebassa.Big data tuleeViimeinen suositus koskee niin sanotun uuden datan käyttöä tilastoinnin tukena. Uudella datalla tarkoitetaan esimerkiksi kännykkäliikenteen analysointia, sosiaalisen median päivityksiä, netin hakukäyttäytymistä, satelliittidataa ja liikenteen seurantatietoa.Yhteensovittamisongelmat vanhan, hitaahkon tilastoinnin kanssa voivat olla kuitenkin suuria, sillä uusi data on usein myös niin sanottua ”big dataa”, reaaliaikaista ja vaikeasti tallennettavaa. Usein siihen liittyy myös uudenlaisia eettisiä ja laillisia kysymyksiä.Jespersen on kuitenkin optimistinen. Uusi data täydentää jo nyt meidän kuvaamme maailmasta. Ja kestävän kehityksen mittaamisen haaste on tuonut yhteen toimijoita hyvin erilaisista maailmoistaMyös virallinen, pääsihteerille ojennettu raportti pursuaa uskoa tulevaisuuteen. Parempilaatuiset tilastot vahvistavat muun muassa kansalaisyhteiskuntaa ja auttavat johtajia tekemään parempia päätöksiä, summataan dokumentissa.