Kehitysrahoituksen kenttä on myllerryksessä, ja viime vuosien ja vuosikymmenten muutoksen voisi tiivistää näin: valtioiden virallisen kehitysyhteistyörahan rooli pienenee, muiden rahoittajien kasvaa.
Esimerkiksi kehittyvien maiden toisilleen antama rahoitus on merkittävässä nousussa. Perinteisen pohjoisesta etelään suuntautuvan rahoituksen rinnalla Kiina, Nigeria ja Etelä-Afrikka ovat nousseet keskeisiksi rahoittajatahoiksi.
Samaan aikaan Bill Gates ja muut kehitystä tukevat multimiljonäärit operoivat rahoituskentällä huomattavasti suuremmilla summilla kuin mitä monen valtion kehitysyhteistyöbudjetti on. Erona valtiolähtöiseen toimintaan on se, että filantroopit käyttävät rahaa omilla säännöillään. Myöskään monet muut yksityiset toimijat eivät toimi ensisijaisesti kestävän kehityksen logiikan mukaan, sillä niiden työtä voivat ohjata esimerkiksi liiketoiminnalliset tavoitteet.
Nämä rahoituksen uudet trendit vaikuttavat väistämättä myös Suomen ja EU:n kehityspolitiikkaan ja heijastuvat siksi Fingon ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan.
”Meidän täytyy nyt pysähtyä miettimään, mitä haluamme järjestökenttänä syöttää tähän keskusteluun”, sanoi Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen maanantaina avatessaan jäsenjärjestöille suunnatun kehitysrahoitusta käsittelevän keskustelutilaisuuden.
Maanantain keskustelutilaisuus oli ensimmäinen osa prosessia, jonka tarkoituksena on ohjata Fingon vaikuttamistyötä seuraavalla hallituskaudella. Tavoitteena oli keskustelun kautta tunnistaa tekijöitä, jotka muokkaavat kehitysrahoituksen toimintakenttää, sekä pohtia, miten järjestöt voivat parhaiten vahvistaa positiivisia kehityskulkuja tulevaisuudessa.
”Kun tunnistamme, missä meillä on vaikuttamismahdollisuuksia ja millä resursseilla voidaan voimme saada aikaan muutoksia, pystymme valitsemaan strategisemmin sen, minne resurssit suunnataan”, Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Jonas Biström kuvaili työskentelytapaa.
Lappalaisen esitys rahoituksen trendeistä herätti sekä keskustelua että kysymyksiä. Järjestöt pohtivat esimerkiksi sitä, mitkä tekijät hankaloittavat yritysyhteistyötä, mitä uhkia ja mahdollisuuksia lahjoitusten verovähennysoikeus toisi ja kuinka järjestöt pystyisivät vastaamaan tarpeeseen toimia entistä innovaatisemmin, kun rahoittajatahot samaan aikaan vaativat niiltä tarkkaan ennalta määriteltyä tuloskehikkoa.
Fingon jäsenyyttä vastikään hakeneen Siemenpuun edustaja Karel Keiramo piti tilaisuutta hyödyllisenä.
”Tämä oli itselleni ensimmäinen tämäntyyppinen tapaaminen. Näen alkavan kevään järjestöjen näkökulmasta äärimmäisen tärkeänä erityisesti sen kannalta, että kehitysyhteistyön rahoitus saadaan nousemaan. Kehitysyhteistyön leikkaukset ovat vaikuttaneet todella paljon järjestöjen toimintaan.”
Myös Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso toivoi, että Fingo panostaa kevään aikana ennen muuta vaikuttamistyöhön.
”Erityisesti Fingon pitäisi nostaa järjestöjen tekemään hyvää kehitysyhteistyötä ja järjestöjen roolia.”
Laakson mukaan maanantain tilaisuus antoi hyvän yleiskatsauksen kehitysrahoituksen kontekstista ja siitä, mitä sillä parhaillaan on meneillään.
”On Fingon ydintoimintaa tuoda järjestöt yhteen keskustelemaan kehityspolitikan suuresta linjasta, varsinkin tällaisessa vaikuttamisen kannalta ratkaisevassa kohdassa.”