Kehitysministerien kokouksessa korostettiin kehityspoliittisen johdonmukaisuuden tärkeyttä

Kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus (PCD) puhutti joulukuun 12. päivänä Brysselissä kokoontunutta kehitysministerien neuvostoa. Neuvosto rohkaisee komissiota ja EU:n ulkosuhdehallintoa jatkamaan maatason PCD -prosessien ja aloitteiden seuraamista ja kannustaa jäsenmaita tiiviimpään yhteistyöhön EU:n kanssa.

Neuvosto on ottanut hyvin vastaan Concordin syksyllä julkaiseman EU:n politiikkajohdonmukaisuutta tarkastelevan Spotlight –raportin ja korostanut tärkeyttä keskustella raportista EU-instituutioissa ja jäsenmaissa myös kehitysyhteisön ulkopuolella. Ministerit toivovat jatkossa yhä vahvempaa dialogia paikallisten sidosryhmien ja EU:n välillä koskien EU-politiikkojen vaikutusta maatasolla. Yhteistyön parantamiseksi harkitaan erillisten PCD –vastaavien nimittämistä EU-delegaatioihin.

Lähitulevaisuudessa neuvosto aikoo keskittyä erityisesti viiteen politiikkajohdonmukaisuuden haasteeseen: kauppaan, ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan, muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen. Erityisesti näihin haasteisiin liittyen neuvosto vetoaa komissioon ja Euroopan ulkosuhdehallintoon (EEAS) yhteistyön kehittämiseksi jäsenmaiden kanssa. Neuvosto toivoo niiden ja jäsenmaiden muodostavan alkuvuoden aikana komission PCD-toimintaohjelman pohjalta yleiskatsauksen tulevista politiikkaehdotuksista ja aloitteista, jotka ovat olennaisia kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden kannalta. Yleiskatsausta voitaisiin siten jatkossa hyödyntää neuvoston asianomaisissa elimissä.

Toinen neuvoston asialistalla ollut pääaihe oli vuoden 2015 jälkeiset kehitystavoitteet sekä niiden rahoitus. Neuvosto vahvisti pysyvänsä kesäkuun kokouksessa muodostetussa kannassaan, jonka mukaan kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen tavoitteita tulisi vuosituhattavoitteiden jälkeisessä kehikossa käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Kehitysministerit olivat yhtä mieltä siitä, että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan useiden eri rahoituslähteiden ja foorumien keskinäistä ja toisiaan tukevaa koordinointia. Tämän integroidun rahoitusstrategian tulisi siten yhdistää Rio+20 –kokouksen kehitysrahoitusta koskevat päätelmät ja kehitysrahoituksen tämän hetkinen seurantaprosessi sekä huomioida vuosituhattavoitteiden jälkeisiä tavoitteita koskevien neuvottelujen tulokset.

Koska yksityinen rahoitus kehitysmaille on edelleen monin kertaista julkiseen rahoitukseen verrattuna, EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet kasvattamaan tulevaisuudessa myös kehitykseen tähtäävää kauppaa. Jatkossa kumppanimaiden omat kehitysstrategiat ja kehitykseen tähtäävän kaupan tavoitteet pyritään linjaamaan paremmin toisiaan tukeviksi.

Kokouksessa päätettiin myös kehitysyhteistyön jatkamisesta EU:n ja Guinean välillä. Yhteistyö keskeytettiin sotilasvallankaappauksen seurauksena joulukuussa 2008 mutta sitä jatkettiin osittain kaksi vuotta myöhemmin presidentinvaalien jälkeen.

Kehys lähetti Suomen kehitysministeri Pekka Haavistolle kirjeen ennen ulkoasiainneuvoston kokoontumista, jossa vetosimme neuvostoon mm. kehityspoliittisen johdonmukaisuuden merkityksen kasvattamiseksi EU:n päätöksenteossa.

Lue lisää:

Yhteenveto ulkoasianneuvoston 12.12.2013 kokoontumisesta Komission sivuilla: www.consilium.europa.eu
Kehyksen Pekka Haavistolle lähettämä ministerikirje