Kehitysmailla menee paljon paremmin kuin suomalaiset luulevat

Ulkoministeriön 15. tammikuuta julkistaman kyselyn mukaan suomalaisten käsitys kehitysmaiden todellisuudesta on erittäin synkkä. Paljon synkempi kuin soisi olevan.Suomalaisista 76 prosenttia kuvittelee köyhyyden lisääntyneen maailmassa, kun se oikeasti on vähentynyt selvästi. 82 prosenttia luulee, että alle puolet kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskoulun, kun oikeasti yli 90 prosenttia tekee niin.Noin 90 prosentilla maailman naisista on mahdollisuus käyttää tehokkaita ehkäisymenetelmiä, mutta 65 prosenttia suomalaisista kuvittelee, että ehkä 50–60 prosentilla olisi.Miksi suomalaiset ovat epätietoisia?Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen, mistä voi johtua että suomalaiset ovat näin ulalla siitä, mitä maailmassa tapahtuu?”En sanoisi että suomalaiset ovat ’ulalla’. Kyse voi olla paljon siitä, että harvemmat pohtivat näitä kysymyksiä arjessaan ylipäätään. Osaltaan lienee kysymys myös siitä, että itsestä kaukaiseksi koetut asiat koetaan helposti synkemmiksi kuin itseä lähellä olevat ja paremmin tunnetut asiat. Tällainen ilmiö tapahtuu myös muunlaisissa kyselyissä. Myös media vaikuttaa: näemme ja kuulemme lähinnä uutisia kehitysmaiden ongelmista (Boko Haram, ISISin riehunta, ebola jne.), uutiskynnyksen ylittää harvoin jokin myönteinen kehitystä koskeva uutinen.”Kehitysviestintä niin järjestöissä kuin ministeriössäkin on viime aikoina siirtynyt positiiviseen suuntaan. Enää ei juuri näe niitä lapsia kärpäset silmissään. Onko tämän tutkimuksen valossa kuitenkin jotain, missä voitaisiin edelleen petrata?”Kehitysviestintään panostetaan koko ajan. Viestejä tehdään yhä selkeämmiksi, ei kerrota vain onnistumisista vaan ehdottomasti myös ongelmista. Tuloksista kertominen on keskeistä, mutta se ei ole aina helppoa. Esimerkiksi Kehitys-lehti on minusta nykyään virkistävän kriittinen ja tarkastelee reippaasti kehityksen ongelmia. Tärkeää on viestiä niiden kanavien kautta, joita ihmiset eniten seuraavat. Samoilla kanavilla on toisaalta paljon kilpailevaa tarjontaa.”Suomen vähäinen apu on kuitenkin tiedossaKyselyn teettäneen Taloustutkimuksen mukaan koulutustaso ei ”hieman yllättäen” korreloi positiivisen, eli oikean, tietämyksen kanssa. Vain Suomen antaman kehitysavun osuuden bruttokansantulosta – noin 0,55 prosenttia – arvioivat yliopistokoulutuksen käyneet ihmiset useammin oikein.Suurin osa suomalaisista kuitenkin on tietoisia siitä, että kansainvälistä velvoitetta ei ole pidetty: vain 25 prosenttia luulee, että Suomi olisi saavuttanut tai ylittänyt sitoumuksen 0,7 prosentin osuudesta.Ilmeisesti siis sinnikäs viestintä tavoitteen puolesta on kuitenkin onnistunut?”Vaikea sanoa, voi olla että tämä asia on ollut hiljattain mediassa laajasti esillä erilaisten budjettileikkausten osana. Julkisuudessahan keskustellaan aika paljon kehitysyhteistyön määrärahoista ja niiden käytöstä. Ihmiset kiinnittävät varmaankin taloudellisiin uutisiin enemmän huomioita näinä taloudellisesti huonompina aikoina.”Ulkoministeriö: Suomalaisten käsitys maailman köyhyydestä synkempi kuin todellisuus