Katastrofit ovat kohtalokkaimpia katulapsille

Köyhänä lapsena eläminen suurkaupungeissa on vaarallista puuhaa.Tuoreessa tutkimuksessa on haastateltu yli 340 köyhää lasta neljässä aasialaisessa megakaupungissa. Manilassa kaikki haastatellut lapset olivat nähneet vähintään yhden murhan. Dhakan ja Kathmandun lapsityöläiset ilmoittivat työpaikkansa turvattomimmaksi paikaksi rakennusten sortumisvaaran takia. Jakartassa lapset olivat pahasti aliravittuja, koska ruokaan oli päivässä käytössä alle euro.Aasiassa asuu puolet maailman alle 18-vuotiaista eli noin 1,1 miljardia lasta ja nuorta. Maanosan kaupungeissa elää kymmeniä miljoonia lapsia kaduilla ja slummeissa, International Institute for Environment and Development (IIED) -tutkimuslaitoksen ja Plan Internationalin raportissa arvioidaan.”Näillä lapsilla on tavallisessa arjessakin monenlaisia vaaratekijöitä, ja katastrofitilanteissa hyväksikäytön, väkivallan ja laiminlyönnin riskit kasvavat entisestään, erityisesti tyttöjen kohdalla”, Britannian Planin toiminnanjohtaja Tanya Barron toteaa.Esimerkiksi tulvat, maanjäristykset, hirmumyrskyt ja muut, usein ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit ja ympäristöhaitat tuntuvat kaduilla ja slummeissa elävien lasten elämässä kaikkein eniten.Perusasiat ensin kuntoonPerinteisesti kaupungeissa asuvilla köyhillä lapsilla on ollut paremmat olot kuin maaseudulla. Kaduilla ja slummeissa, joissa esimerkiksi sanitaatio puuttuu ja asuinrakennukset ovat heppoisesti koottuja, on lasten kuolleisuus ja aliravitsemus usein kuitenkin suurempaa kuin maaseudulla.Myös katastrofiriskien tunnistaminen ja niiden vähentäminen on perinteisesti keskittynyt enemmän kehitysmaiden maaseudulle kuin kaupunkeihin. Sekä hallitukset että kansalaisjärjestöt myös kohtelevat aikuisia ja lapsia yhtenä ryhmänä, vaikka lasten erityistarpeet pitäisi huomioida, raportissa todetaanErityisen vähän on kiinnitetty huomiota riskien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn nimenomaan kaupungeissa asuvien lasten näkökulmasta, vaikka maailman väestö kaupungistuu vauhdilla. Esimerkiksi luonnonkatastrofien riskejä minimoitaessa turvaudutaan pääasiassa ennakkovaroitusjärjestelmiin ja kouluissa annettavaan valistukseen – näistä köyhimmillä lapsilla on harvoin tietoa.Moni lapsista elää yhteiskunnan ulkopuolella, ilman laillista henkilöllisyyttä ja siksi myös peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, ulottumattomissa. Jotta lapsilla olisi paremmat mahdollisuudet kohdata katastrofitilanteet, pitäisikin riskien hallinnan kytkeytyä nykyistä paremmin pitkäkestoiseen kehitysapuun, IIED ja Plan toteavat.Peruspalvelujen ohella suojaava infrastruktuuri, kuten kunnollinen asunto, on lapsille paras turva paitsi luonnonkatastrofien iskiessä myös elämässä yleensä.”Isot katastrofit verottavat paljon ihmishenkiä ja omaisuutta, mutta loppujen lopuksi suurin vaikutus lasten ja heidän perheidensä elämään on jokapäiväisillä ongelmilla, kuten pilaantuneella ruualla ja vedellä ja pienillä onnettomuuksilla, kuten tulipaloilla”, raportissa todetaan.IIED:n ja Planin tiedote: Poorest urban children failed in disasters, says report”Understanding children’s risk and agency in urban areas and their implications for childcentred urban disaster risk reduction in Asia” -raportti (pdf)