Ennen kuin EU:n uusi komissio voi aloittaa työnsä, täytyy Euroopan parlamentin hyväksyä kaikki komissaarit. Ehdokkaita kuultiin parlamentissa lokakuun ensimmäisen viikon ajan, ja viimeisessä kuulemisessa 7. lokakuuta oli mukana komission varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva Jyrki Katainen. Kataisen toimialaan kuuluvat työllisyys ja kasvu, investoinnit sekä kilpailukyky.Pitkään kestäneessä kuulemisessa Katainen otti kantaa muun muassa yritysten maakohtaiseen raportointiin. Asia tuli esille, kun Kataiselta kysyttiin, miten hän aikoo edistää edellisen komission lanseeraamaa yhteiskunnallisen liiketoiminnan aloitetta (Social Business Initiative).”Erityisesti yksi aloitteen työkaluista on herättänyt huomioni: suuryritysten maakohtainen raportointi. Se on innovatiivinen esimerkki siitä, että ei säädellä liikaa vaan luodaan useissa maissa toimiville yrityksille standardeja siihen, miten ne voivat julkaista sen, mitä ovat kussakin maassa tehneet, mitä mistäkin saaneet ja mitä minnekin maksaneet”, Katainen totesi.Esimerkiksi veroparatiisitalouden suitsimista ajavat järjestöt ovat sitä mieltä, että maakohtainen kirjanpito on keskeinen toimenpide, jos halutaan hillitä verovälttelyä ja parantaa kehitysmaiden veropohjaa. Maakohtaisen kirjanpidon avulla on helpompi selvittää, missä maassa mikäkin osuus yritysten voitosta tehdään.”Mielestäni maakohtainen raportointi on vastuullista markkinataloutta ja hyvä tapa lisätä luottamusta siihen, että yritykset maksavat veroja maahan, josta voittoja keräävät”, Katainen tiivisti.Parlamentti antaa tällä viikolla arvionsa kaikkien komissaariehdokkaiden soveltuvuudesta ja äänestää komission lopullisesta kokoonpanosta 22. lokakuuta.Euroopan parlamentti: Euroopan komissio, kuinka valitaanEuroopan parlamentti: Jyrki Kataisen kuuleminen 7.10.2014Kepa.fi: Parlamentti ei niele ilmasto- ja energiakomissaariehdokkaan öljykytkyjä
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
