Kaivosyhtiöt pesevät kasvojaan

IPS — Öljy- ja kaivosyhtiöiden toiminta varsinkin kehitysmaissa on herättänyt paljon arvostelua, mutta ainakin osa yrityksistä näyttää parantavan tapojaan, tuore selvitys kertoo.
Kehitysapujärjestö Oxfam tutki, miten 28 maailman suurimpiin kuuluvaa kaivannaisyhtiötä ottaa huomioon asukkaiden oikeudet toiminta-alueellaan. Sen mukaan tilanne on parantunut 30 viime vuoden aikana.
Maailmanpankki alkoi 1980-luvulla puhua kehityshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, joka on sittemmin yleistynyt kautta maailman. Viime vuosina on lisäksi solmittu kansainvälisiä sopimuksia alkuperäiskansojen maaoikeuksista.
Oxfam American puheenjohtaja Raymond C. Offenheiser myöntää, ettei kaivannaisalan toiminta ole vieläkään moitteetonta. Hänestä on myönteistä, että yhtiöt ovat alkaneet puhua pelkän ”kaivosalueen” sijasta myös asukkaista eli ”isäntäyhteisöstä”. Esiin on noussut myös ”yhteisen arvopohjan” etsintä.
Yhdysvallat ja Euroopan unioni valmistelevat lainsäädäntöä, joka lisää kaivannaisalan läpinäkyvyyttä. Parannukset ovatkin tarpeen, sillä kasvanut kiinnostus luonnonvaroihin houkuttaa yrityksiä yhä haavoittuvammille alueille, Offenheiser sanoo.
Kaivosjätti Rio Tinton edustaja Chris Anderson näkee muutoksen selviönä. ”Muuten menettäisimme bisneksen. Ellei asukkaiden kanssa neuvotella asiallisesti, hankkeesta ei tule mitään.”
Hän muistuttaa, että Oxfam tutki vain yhtiöitä, joilla on linjaus asukkaiden huomioimisesta, mutta monilta se puuttuu. ”Rimaa on nostettava. Ja on tehtävä paljon, jotta asukkaiden kuuleminen myös vaikuttaa toimintaan.”