Järjestöt: Velkakriisi ei ole ohi

Velkakysymyksissä painotukset ovat muuttuneet, mutta ongelmat pysyvät. Esimerkiksi yksityiset lainat lisääntyvät vauhdilla keskituloisissa ja köyhissä maissa, todetaan Eurodadin raportissa. Myös Unctad varoittaa hidastuvan talouskasvun seurauksista kehitysmaille.

Teksti: Sanna Jäppinen

Maailman rahoitusmarkkinat ovat olleet jatkuvassa kriisissä vuodesta 2007 lähtien. Kuudessa vuodessa velkaongelma on monin osin muuttanut muotoaan, muttei missään tapauksessa ole hävinnyt – päinvastoin.  Eurooppalaisen velka- ja kehitysverkoston Eurodadin mukaan kestämättömät ja epäoikeudenmukaiset velat ovat edelleen suuri riski taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle vakaudelle.Verkoston tuoreessa ”The new debt vulnerabilities. 10 reasons why the debt crisis is not over” -raportissa hyväksi uutiseksi nostetaan se, että pankkeja menee nyt nurin vähemmän kuin talouskriisin ollessa syvimmillään, mutta kääntöpuoli on se, että pankkien pinnalla pitäminen on tullut kalliiksi hallituksille, ja valtioiden ulkomaanvelat ovat paisuneet monissa rikkaissa valtioissa ennätyskorkealle tasolle.”Samalla on menetetty tilaisuus tehdä finanssikriisin ratkomisen yhteydessä syvällisiä uudistuksia kansallisessa ja kansainvälisessä velanhallinnassa ja tulevien velkakriisien ennaltaehkäisyssä”,raportissa todetaan.Eurodadin raportin tekijät Bodo Ellmers ja Diana Hulova esittelevät 10 perustetta väitteelleen, että velkakriisi ei ole vieläkään ohi. Keskeisiä syitä ovat heidän mukaansa muun muassa maailmantaloudessa edelleen vallalla oleva epätasapaino, pääoman kontrolloimaton liikehdintä sekä yksityisen sektorin lainojen kasvu.Yli- ja alijäämävaltioiden epäsuhtaTalouden epätasapaino ilmenee jakona ylijäämä- ja alijäämävaltioihin, mikä on hyvin nähtävissä esimerkiksi euroalueen kriisissä: maat joissa tuonti on ollut vientiä suurempi, rahoittivat menonsa vuosien ajan ylijäämävaltioiden pankkien tarjoamilla lainoilla. Nyt kansainväliset instituutiot vaativat alijäämävaltioilta tiukkaa niukkuuspolitiikkaa, mutta ylijäämävaltioihin ei kohdisteta paineita.Eurodadin mukaan tämä on johtanut yhä enemmän niin sanottuun ”beggar-thy-neighbour” -politiikkaan, jossa omia talousongelmiaan ratkovat valtiot turvautuvat keinoihin, jotka kasvattavat ongelmia toisissa maissa.Yksityisen sektorin velan suuri määrä oli käynnistämässä vuoden 2007 kriisiä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja ongelma on nyt tutkijoiden mukaan siirtymässä yhä enemmän myös keskituloisiin ja köyhiin maihin. Kehitysmaiden ulkomaiset velat ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen aikana, ja yksityiset lainanantajat ovat yhä suuremmassa roolissa.Erityisesti alhaisen tulotason maissa yksityisen velan määrä ei ole tarkkaan tiedossa, eivätkä päättäjät ole kunnolla tiedostaneet siihen liittyviä riskejä, tutkijat arvioivat.Lisäksi verojen kierto ja välttely vaikuttavat kaikkien valtioiden talouteen ja kykyyn hoitaa velkoja. Kehitysmaissa tilannetta pahentaa entisestään kehitysapuvarojen pieneneminen viime vuosina, kun valtiot joutuvat paikkaamaan ehtyviä rahavirtoja uusilla lainoilla.Taantuma tuntuu nyt kehitysmaissakinYK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctadin parhaillaan käynnissä olevassa konferenssissa käsitellään velkojen hallintaa, ja järjestön pääsihteeri Mukhisa Kituyi nosti avajaispuheessaan esiin hidastuneen talouskasvun vaikutukset kehitysmaissa.Viime aikoihin asti monet köyhätkin kehitysmaat ovat kyenneet pienentämään velkaansa: vuosituhannen vaihteessa keskimääräinen velan osuus bruttokansantulosta oli 28 prosenttia, vuonna 2011 noin 21 prosenttia.Teollisuusmaiden jatkuva taantuma on kuitenkin alkanut vaikuttaa kehitysmaiden vientiin, ja samalla korkea työttömyystaso ja sosiaalipalveluiden tarve ovat kasvattaneet hallitusten rahantarvetta, ja vuonna 2012 maiden keskimääräinen velkaosuus bktl:stä kipusi 22 prosenttiin, Kituyi toteaa Unctadin tiedotteessa.Unctad lähtee kehittämään velkojensovittelumekanisimiaEurodadin raportin pääsuositus velkakriisin purkamiseksi on itsenäinen ja läpinäkyvä velkojensovittelumekanismi, joka ei ole riippuvainen velkojista ja joka ottaa huomioon myös kehitysnäkökulman ja ihmisoikeudet.Unctadin kokouksessa Kituyi kertoi vastaperustetusta työryhmästä, joka lähtee kehittämään mekanismia.”Toivomme, että ryhmä voi vaikuttaa globaaliin keskusteluun, jota käydään tästä tärkeästä ja kiireellisesti ratkottavasta aiheesta”, pääsihteeri totesi.Sekä Unctad ja Eurodad vetoavat ennen muuta lainanantajien sekä -ottajien vastuullisuuteen. Avuksi kumpikin taho tarjoaa omia ohjeistuksiaaan: Unctad on laatinut periaatteet vastuulliselle ulkomaanlainaukselle (Principles on Responsible Sovereign Lending and Borrowing) ja Eurodad  ohjeet vastuulliselle rahoitustoiminnalle (Responsible Finance Charter).Eurodad: The new debt vulnerabilities. 10 reasons why the debt crisis is not overUnctadin tiedote: As growth slows, developing countries face uncertain debt situation, Head of UNCTAD tells meeting