Joukko kansalaisjärjestöjä tervehti torstaina 7. maaliskuuta Pöyryn yhtiökokoukseen menijöitä tietopaketilla yhtiön toimista Laosissa.Viime kesäkuussa 15 järjestöä jätti työ- ja elinkeinoministeriölle kantelun koskien Pöyryn roolia kiistanalaisessa Xayaburin patohankkeessa Mekong-joella Laosissa. Työministeri Ihalainen allekirjoitti lolkakuussa päätöksen ottaa kantelu käsittelyyn. Kantelu on ensimmäinen suomalainen maailmalla tapahtunut yritysvastuutapaus, jonka TEM on ottanut käsiteltäväkseen.Tiedotteensa mukaan järjestöt halusivat tänään kysyä, ovatko osakkeenomistajat tietoisia sijoituskohteensa vastuuttomasta toiminnasta ja siihen kohdistuvasta kantelusta.Pöyry on järjestöjen mukaan ilmoittanut haluttomuutensa dialogiin kantelusta ja ilmoittanut, että sen antama vastine on kanteluun on salainen.”Voiko Pöyry väittää olevansa vastuullinen yritys, jos se kieltäytyy keskustelemasta kansalaisyhteiskunnan kanssa?” kysyy Liisa Uimonen Siemenpuu-säätiöstä järjestöjen tiedotteessa.”Toivomme, että Pöyryn sijoittajat tekevät kaikkensa yrityksen yhteiskuntavastuun voimistamiseksi,” sanoo Olli-Pekka Haavisto Maan ystävistä.Pöyry teki viime vuonna suotuisan ennakkoselvityksen siitä, olivatko suunnitelmat padon rakentamisesta Mekongin jokikomission suositusten mukaiset. Selvityksen jälkeen Pöyry valittiin Xayaburin patohankkeen vastaavaksi rakennusvalvontakonsultiksi kahdeksan vuoden sopimuksella.Tutkimusten mukaan Xayaburi ja muut kymmenen Mekongin alajuoksulle suunniteltua patoa muun muassa vähentäisivät kalakantoja joessa merkittävästi.Kepa.fi: Tekikö Pöyry talvivaarat Mekongilla?Kepa.fi: Järjestö: Pöyry toimii Mekongilla kuin asekauppias
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.