Ilmastonmuutosta torjutaan kotikonstein Himalajalla

Eläkeläisinsinööri rakentaa ”keinojäätiköitä” sulavien tilalle

Teksti: Keya Acharya

IPS — Himalajan jäätiköiden kutistuminen ei lannista Jäätikkömieheksi kutsuttua Chewang Norphelia, 74. Hän rakentaa uusia jäätiköitä Intian Ladakhiin turvatakseen kasteluveden pelloille.

Ladakhin alue sijaitsee Intian pohjoisimmassa osavaltiossa Jammu ja Kashmirissa. Yli 70 prosenttia alueen vedentarpeesta tulee keväisin Himalajan lumen ja jään sulamisvesistä, jota varastoidaan keinokastelua varten.

Ilmaston lämpeneminen on viime vuosina vähentänyt vuoriston lumentuloa ja samalla sulamisvesiä.
”Minä olen todiste”

Valtion virasta eläkkeellä oleva insinööri Norphel jättää omaan arvoonsa Intian ympäristöministeriön väitteen, että jäätiköiden hupenemisesta ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä.

”Minä olen tieteellinen näyttö. Ollessani lapsi näin 5 359 metrin korkeudella sijaitsevan Khardung Lan jäätikön, joka oli kiinteää jäätä. Nyt sitä tuskin tunnistaa jäätiköksi”, Norphel sanoo.

”40-50 vuotta sitten Ladakhin pääkaupungista Lehistä saattoi nähdä lukuisia jäätiköitä. Nyt näköpiirissä ei ole pienintäkään”, hän jatkaa.

Köyhien vuoristokylien pahenevat vesiongelmat – ja veden tuhlaus, kun hanat jätettiin valumaan jäätymisen estämiseksi – alkoivat vaivata Norphelia siinä määrin, että hän päätti puuttua asiaan.

”Huomasin omassa puutarhassani, että hanasta valunut vesi jäätyi. Siitä sain idean keinotekoisiin jäätiköihin, joihin ylimääräinen vesi voidaan jäädyttää talvella. Se sulaa juuri sopivasti kylvöaikaan huhti-toukokuussa”, hän selittää.

Vuorilta virtaavat purot ohjataan marraskuussa kanavia ja putkia pitkin varjoisaan rinteeseen tehtyihin mataliin altaisiin, jotka jäätyvät talvella sulaakseen keväällä.
Sadot kasvaneet

Norphel on tähän mennessä auttanut kyläläisiä rakentamaan kahdeksan ”keinojäätikköä”. Kaksi lisää on suunnitteilla 700 asukkaan Staknan kylään.

”Saamme vettä jo huhtikuussa, kun varsinainen sulamisvesi tulee vuorilta vasta kesäkuussa. Vehnäsadot ovat kasvaneet viime vuosina, ja nyt voin istuttaa myös perunaa ja hernettä”, Tundup-niminen kyläläinen kertoo.

Norphel listaa lisää hankkeen etuja: luonnon vesitasapaino ja laidunmaat paranevat, viljelijöiden vesikiistat vähenevät ja he voivat saada kaksi satoa vuodessa, mikä kohentaa elintasoa.

Parin vuosikymmenen kokemukset Ladakhissa ovat niin hyviä, että Norphel suosittelee ”keinojäätiköitä” myös muille keskisen Aasian vuoristoalueille. Tarvikkeiden kuljetus ja järjestelmien ylläpito tosin tarjoavat haasteita vaikeakulkuisessa vuoristossa.

Norphel rakensi ensimmäisen ”keinojäätikkönsä” Phuktse Phun kylään 1987, ja se maksoi 1 580 euroa.

Seuraavaksi hän aikoo rakentaa viisi jäätikköä brittiläisen kansalaisjärjestön tuella. Kustannusarvio on noin 31 600 euroa. Se vastaa Jäätikkömiehen mukaan vain neljäsosaa kuluista, joita aiheutuisi veden patoamisesta sementtialtaaseen.

”Käytämme pääasiassa paikallisia kiviä ja materiaaleja, mutta lisärahoituksen avulla pystyisin tekemään vielä paljon parempaa jälkeä”, Norphel sanoo.
Lisää lämpöä, vähemmän lunta

Ranskalainen Geres-ympäristöjärjestö on analysoinut Intian pohjoisen Ladakhin alueen ilmatieteellisiä tilastoja vuodesta 1973.

Sen mukaan kesät ovat nyt paljon aiempaa lämpimämpiä, talvikuukausien lämpötila on kohonnut asteen verran ja lumentulo supistunut jyrkästi. Maailman luonnon säätiö WWF on havainnut, että lintujen pesimäaikataulut alueella ovat muuttuneet.

”Tsokarjärven alueen paimentolaisten vaellusreitit ovat myös muuttuneet laidunten heikkenemisen vuoksi”, Ladakhin pääkaupungissa Lehissä toimiva WWF:n työntekijä Nisa Khatoon kertoo.