Ympäristöministeriön asettaman ilmastolakityöryhmän valmistelema ehdotus uudeksi ilmastolaiksi lähetettiin 11. helmikuuta lausuntokierrokselle. Lausuntoja laista voi antaa kuukauden ajan.Lakiehdotuksessa vahvistetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050. Vahvan ilmastolain ja laillisesti sitovien päästövähennysten puolesta kampanjoivien järjestöjen mukaan tavoitteen vahvistaminen laissa tuo Suomen ilmastopolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.”Ilmastopolitiikan ennakoitavuuden ja lain mekanismien toiminnan kannalta on erinomaista, että olemassaoleva vuoden 2050 päästötavoite vahvistetaan ilmastolaissa. Ilmastotieteen tarjoaman tiedon näkökulmasta päästövähennystavoitteen pitäisi kuitenkin olla vieläkin kunnianhimoisempi, vähintään 95 prosenttia”, toteaa Hanna Hakko Polttava kysymys -kampanjasta. Polttava kysymys on 34 järjestön ja yhteisön ilmastolakikampanja, myös Kepa on mukana.Ympäristöministeriön mukaan ilmastolaki vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa antamalla sille mahdollisuuden arvioida hallituksen ilmastolain mukaisia suunnitelmia ja niiden toteutumista säännöllisesti.Myös etujärjestöjen ja kansalaisten rooli vahvistuisi, sillä ympäristöministeriön mukaan kansalaiset ja sidosryhmät pääsevät ilmastolain kautta ottamaan kantaa siihen, miten päästöjä vähennetään suoraan arkea koskettavilla sektoreilla kuten liikenteessä, asumisessa ja ruuantuotannossa.Polttava kysymys -kampanjan mukaan uudet säännöt suunnittelun avoimuudesta ja sidosryhmien osallistamisesta ovat tervetulleita ja tarpeellisia. Järjestöjen mukaan jokaisen hallituksen ilmastotoimien onnistuminen tulisikin arvioida hallituskauden lopussa.Polttava Kysymys -kampanjan tiedoteYmpäristöministeriön tiedote
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
