Suomen ilmastolaki astui voimaan tänään. Ilmastolaissa asetetaan Suomelle sitova tavoite vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.”Laki lisää Suomen ilmastopolitiikan avoimuutta, koska tämän jälkeen hallituksen on esitettävä päästövähennyssuunnitelmat kommenteille ennen kuin ne lyödään lukkoon”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.Ilmastolaissa säädetään ympäristöministeriön tiedotteen mukaan muun muassa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä. Tähän kuuluvat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman lisäksi vähintään kerran kymmenessä vuodessa laadittava pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma.Ilmastolaki on viranomaisia koskeva puitelaki, johon ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä.Ilmastolain säätäminen ja siitä seuraavat toimet ovat osa Suomen sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päästöjen vähentämiseen. Maat esittelevät sitoumuksiaan tänään alkavissa Bonnin ilmastoneuvotteluissa. Jonas Biström seuraa neuvotteluja paikan päällä.”Neuvotteluteksti on paisunut 86-sivuiseksi, joten nämä välikokoukset ovat erittäin tärkeitä, jotta kansainvälinen ilmastosopimus saadaan sovittua Pariisissa joulukuussa”, Biström sanoo.
Fingo ja SOSTE: Rydmanin avaus on suoraa jatkumoa järjestöjen systemaattiselle vaientamiselle
”Järjestöt tuovat poliittiseen päätöksentekoon tietoa, innovatiivisia näkökulmia ja niiden ihmisten ääniä, joiden viestit eivät muuten kantaisi eduskuntatalon neuvottelupöytiin”, sanoo Fingon hallituksen puheenjohtaja Eva Biaudet.
